IRC-Galleria

tänään touhuillu ahkerasti joten voi lähtee puhtaalla omalla tunnolla tappaan aikaa kaupungille..

miks mulle lankee just ne kotityöt jota vihaan eniten, mur...

tuskallista elää menneen ja tämän päivän välissä..en silti osaa ottaa askelta joka irrottaisi toisen otteesta.

mielenkiintonen aihe punaisessa langassa

ei onneksi kovin masentavalta näyttäny lukujärjestys:D

Joskus joutuu astumaan narrin rooliin tahallaan,
Ylpeydestään pelaamaan katsomatta korttejaan.

Hän, on valo aamu auringon,
ja kehä öisen kuutamon
ja joka hetki kaikki myös se mitä on

Hän, on sinitaivas rannaton
ja meren kultaa aallokon.
Sen sata kertaa kauniimmin,
kuin runon laulaa tahtoisin

Hän, on joka tunne lämpimin
ja hymy taivaan enkelin
kuin ikihohde timantin tai safiirin

Hän, on uni öisten haaveitten,
se mitä kaipaa ihminen.
Kun hänet sain niin tiesin sen - sain rakkauden

Hän, on ovi huomiseen ja elämään.
Tie yli tähtien ja sisimpään,
sen syvän tunteen sydän ymmärtää

Hän, on hyvä, kaunis, täydellinen
ja syke valtimon ja sydämen.
Vain hänet yksin, muita en mä nää

Hän, on valo aamu auringon
ja kehä öisen kuutamon
ja joka hetki kaikki myös se mitä on

Hän, on sinitaivas rannaton,
ja meren kultaa aallokon.
Sen joka hetki ymmärrän,
ei ole muita – on vain hän

hän, on vain hän

Outoo, että kavahdan nyt
Joitain tekemiäni tekoja.
Tehty mikä tehty, ne takuulla kasvaa jo sammalta.

Kadun vai kaipaan? En minä tiedä,
Unohtaisin mieluiten.

Liian heikko rakastaa, liian vahva vihaa