IRC-Galleria

AnteeksiPerjantai 15.12.2006 09:11

Anna anteeksi
että siivet selkääni
mä liian aikaisin kai sain

anteeksi siitä että
osa tahtoisi pois jo lentää
kauas täältä
mutta osa
tahtoo olla kanssasi
ikuisesti

jos ei olisi pakko kummankaan
koskaan lentää pois
olisi hyvä olla niin

kanna minut kotiin
minua väsyttää
anna anteeksi isi
minua pelottaa

anna anteeksi isi,
että siivet selkääni
mä liian aikaisin sain.

Lapsen luonno horoskooppiMaanantai 11.12.2006 08:57

http://www.horoskooppi.com/lapsen_luonnekuvaus.html#

vesimies

Monet kasvattajat toteavat, että Vesimies-lapsi on helppo kasvattaa. Hieman tukea ja ymmärrystä ja hän irtoaa omille teilleen eikä jää etsimään lohtua tai auttajaa perhepiiristä pitkäksi aikaa. Pikku Vesimies pyrkii aina kohti suurinta mahdollista vapautta. Omaa tilaa ja aikaa hän keksii ja järjestää kaiken tavoin saadakseen tehdä mieluisia asioita. Mutta vapauden ja itsenäisyyden vuoksi hänestä ei tule yksinäistä. Päinvastoin, hän on sosiaalinen lapsi, joka mielellään on ”yksi meistä”, yksi perheessä, yksi mukava lapsi hiekkalaatikolla, rannalla, myöhemmin yksi kavereiden joukossa. Hänellä on ihailtava kyky tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Hänessä on asiallisuutta ja älyllisyyttä, jolla hän luo puolueettoman vaikutuksen. Vesimies-lapsi on kovin cool – pikku älykkö tai selkeäjärkinen naapurin tenava, joka osaa valita varhain oikeita asioita, ihmisiä ja tilaisuuksia päästäkseen kasvamaan. Vesimies-lapsi tähyilee kauas ja on altis ottamaan onkeensa virikkeitä mistä tahansa. Vanhempien roolina on usein toimia koekenttänä, johon pieni Vesimies suuntaa ihanteelliset odotuksensa aikuisuudesta. Hän on aikaansa seuraava lapsi, joka vaistonvaraisesti tietää mitä tärkeitä muutoksia vanhempiensa ja ympäristönsä elämässä on tekeillä. Kaikki ne vaikuttavat hänen suuntautumiseen elämään myöhemmin. Hänestä kasvaa kaukokatseinen elämän tarkkailija ja älyllinen teoreetikko, joka katselee maailman menoa lintuperspektiivistä sekaantumatta elämän pohjavirtauksiin kovin syvälti.

Vesimies-lapsi solahtaa koulumaailman joukkoon sujuvasti. Hän on kotonaan suurissa porukoissa ja jengeissä ja voi olla aktiivinen jo pienenä ryhmien vetäjänä tai aatteellisena moottorina. Hänellä on ajatuksia, joita matkitaan, kadehditaan – tai pelätään. Hänellä on jostain syystä laajempi ymmärryksen piiri kuin useimmilla ikätovereillaan. Siksi hän joutuu usein varhain tekemisiin opettajien kanssa tasaveroisina ihmisinä. Vesimies koulussa voi joutua ottamaan vastuuta ja tulemaan oman ryhmänsä äänitorveksi. Vesimies suuntautuu helposti kohti teoreettisia aineita, luonnontieteitä tai yhteiskuntatieteitä, on erityisen innokas tietoyhteiskunnan edistäjä ja voi saada paljon vaikutteita tietokonetekniikasta tai mediasta myös opiskeluunsa.

************************************************************************

"Vesimies suuntautuu helposti kohti teoreettisia aineita, luonnontieteitä tai yhteiskuntatieteitä"

I HATE IT Xd

fiilistel..*Sunnuntai 10.12.2006 17:29

"olet oppinut kantapään kautta tien ihmisten sydämiin
ja Luoja tietää töitä teit että siinä kävisi niin

muistatko kun lupasit niin
saapuisit
sitten jouluna kotiin
ja saavuitkin"


toi tää ulkoinen synkkyys mieleen yläaste/lukio ajat ku kuuntelin NRJ:tä
ja vuodatin kyyneliä ihan vaan elämisen tuskasta ja onnesta.
kaikki oli silloin sata kertaista - tunteet, elämykset ja oivallukset .

"eikä sitä mieletöntä fiilistä, kun on ensi kertaa kännissä"

miksi kaikki tuntu 15 vuotiaana niin erilaiselta? miks talvet oli lumisempia, kesät aurinkoisempia, onnellisuus tuntu vatsanpohjassa ja viha vielä syvemmällä? joulukuiset päivätkin mateli hitaammin, nyt aika lentää aina vaan.

miksen enää voi sanoa, äiti mulla ei oo mitään tekemistä? äiti, mulla on liikaa tekemistä!
haluisin olla niin naivi kun olin ennen, haluisin pelätä pimeää ja isoja ihmisiä ja syödä lunta ja uskoa hammaskeijuun ja ikuiseen ystävyyteen ja ensirakkauteen. kaikkeen mikä ei oikeessa maailmassa merkitse mitään kenellekkään.

aikuistuminen on tylsintä mitä mulle on koskaan käyny.

*~~**~~**~~**~~**~~**~~**~~**~~**~~**~~**~~**~~**~~**~~**~~**~~*

"me lädettiin kouluun joka oli 200metrin päässä varmaan tuntia aikasemmin käyttiin meidän salaisessa jääpuutarhassa ja imettiin maailman isoimpia jääpuikkoja.

söin myrkkymarjoja syksyisin. pelkäsin humalaisia ja vihasin tupakkaa.
olin vielä pienempi. muistan kun varastettiin lähikaupasta purukumit jotka tuoksu sokerille ja siällä oli tarra. jauhettiin pihalla niitä ja itkettiin kun oltiin tehty väärin.

nykyisin kaikki on niin helvetin pinnallista ja yritän olla aikuinen. mietin elämän suurinta rakkautta ja putoan mun pumpulilinnoista kun taas tuli kusipää joka särki mun sydämen.

haluan olla pieni ja en halua tietää toisten ihmisten julmuutta.
en halua enää yksinäisiä öitä. en halua miettiä rahaa.
haluan olla pieni ja tahmata mun naaman särkänniemen nalletikkarilla joka ei edes maistu hyvälle.

tai ostaa erilaisia papukaija korviksia.
tai hervottoman isoja renkaita jossa on nuotteja.
haluan laittaa keltamustat lappuhaalarit
haluan vaan olla poikien kanssa lumisotaa ja tuntea perhosia
kun tuo ihana poika pesee mun kasvot lumella."


*~~**~~**~~**~~**~~**~~**~~**~~**~~**~~**~~**~~**~~**~~**~~**~~*

Nykyää elämä on ihan tylsää, samaa päivästä toiseen.

Peli käynnissäLauantai 09.12.2006 17:50

Luovuttaminen ei ole vaihtoehto. Se on vain pakokeino, antaa jollekkin toiselle voitto. Vaikka tuntuu että joku toinen voittaa kumminkin, vaikka jatkankin kilpailua, peliä, tätä matkaa. Määränpää vain puuttuu, se on mielessä, mutta joka kerta kun siihen saavutaan jatketaan vain pidempään. Kun mikään saavutus ei koskaan riitä, aina on vietävä itsensä edemmäs, laitettava itsensä likoon vielä kerran, pantava pelipöydälle kaikki kortit mitä on kädessään. Ystävyyden kortti, rakkauden kortti, lähimmäisten kortti, muistojen kortti, tulevaisuuden kortti, ja silti vieläkin löytyy ässiä hihasta. Heittää kortit pöydälle arvottomina, ja kun ne voitetaan takaisin tuntuu tyhmältä, koska koskaan heitti pois jotain niin arvokasta.

Mutta tässä pelissä tunteille ei saa antaa valtaa, heikkouksia ei saa näkyä, kyyneleet ovat kiellettyjä. Koska jos välittää ei voi koskaan voittaa. Rakkaus, kyyneleet, huolehtiminen jostain muusta kuin itsestään, ne ovat väärin, kiellettyjä. Ne ovat heikkouden merkki. Ja minä en ole heikko, en tässä pelissä. Aion voittaa mutta en tietäni ulos tästä. Aion antaa vallan sille joka tässä tilassa minua hallitsee, aion antaa itseni tulla parhaaksi, aion antaa itseni jollekkin toiselle hallittavaksi. Säännöille, kurille ja itsekkyydelle. Osia minussa jotka ottaa vallan pelin silmässä. Ne jotka huutaa tiukan paikan tullen sääntöjä korviini. Kuin minussa eläisi enemmän kuin yksi ihminen, tässä ruumissaa tuntuu olevan kaksi, ellei kolmekin mieltä, ja se toinen, tai toiset haluavat minut ulos siitä jos laitan vastaan. Ja minä en välitä. Koska hehän ovat oikeassa, he vain auttavat.

Ja peliä ei koskaan luovuteta. Se olisi jo säälittävää.

Ainakin tässä vaiheessa, kun ollaan jo voiton puolelle, ja panokset ovat kovemmat kuin koskaan aikaisemmin. Ja kovenee kokoajan. Mutta lopulta, pelaan peliä lopun elämääni, koska mikään ei koskaan riitä. Pelaan itselläni, mieleni pelaa minun ruumillaani ja ottaa vallan. Ja minä en aio luovuttaa. Joku päivä aion hymyillä pelin keskeltä, kuin pieni lapsi lelujen keskeltä sanoakseen "katso äiti, se oli vaikeaa, mutta minä osasin ihan itse".


She gets home from school too early
And closes the door to her room
There's nothing inside her
She's weak and she's tired of feeling like this

And her mother is starting to see through her lies
And last night her father had tears in his eyes

And they rise in the morning
And they sleep in the dark
And even though nobody's looking
She's falling apart

vituttaaTorstai 07.12.2006 20:45

Tän siitä saa vastaukses ku kieltäytyy exän kahvittelu pyynnöstä kun on sovittua menoa jo
ja sanoo että ei muutenkaan kiinnosta koko ihmistä enää nähdä:

1. Säälistä oisinkin vaan sun kaa lähteny
2. Lapsellinen lapsi lapsen kengissä
3. Huora (miten voi olla huora vaikka kenenkää kaa ei ole edes ollu? :O)
4. Katkera

Niin tuttua tekstiä.. tosin tappo/hakkaus uhkaukset puuttu tosta!

Onkohan tolla ihmisellä jotain mielenterveys ongelmia? VARMASTI!!!

JA vituttaa muutenkin ku ei voi ees kauppaa mennä ku tää tulee vastaa autollaa virtaheponsa kaa!!! Pysyis siel Alajärvel mis ne kaikki jullut asuu tai ees siel fuckin Keltimäes sen Virtaheponsa kaa...

Ja miks haluun muuttaa helvettiin Jyväskylästä...?

[Ei aihetta]Keskiviikko 06.12.2006 23:03

Mä en kai koskaan uskonut,
vaikka mulle kerrottiin,
että hävitäkin täytyy. Koska
kaikki pelit rullaa niin..


Rautakiskoilla ei koskaan
voinut kääntyä,
eikä rautakuoressa voinut
kasvattaa sydäntä.
Kaunis puukko rinnassa
haavoittaa ruostuneen
lailla.
Murheen valtakunnassa ei
tarvii kenenkään olla se
yksi ainoa.


Kun mä katson peiliin
toivon etten se olisi minä,
sillä minun piti olla
parempi.
Olla muuta kuin ne joita
vihasin,
sillä minä luulin että oisin
enemmän.
Oisin enemmän kuin mihin
minä yletän.

R.I.PKeskiviikko 06.12.2006 18:05

http://saunalahti.fi/uutiset/?id=34049379

Ja ite olin viel tuol vieres melkeen. mies selviää sodasta ja monen kymmenen vuoden päästä kuolee sota-auton yliajamaks.. rispektit sinne. :´(

[Ei aihetta]Tiistai 05.12.2006 20:35

Kaikki alko hyvin

Miks aina mä tyrin

ehkä kaikki on oikeessa

mulla on vikaa varmaa kehossa vasemmassa

siellä missä sydän sijaitsee

jos nytten olen pilannut onneni

on varmaan aika pakkaa tavaroita matkalleni

poika en tule sua koskaan unohtamaan

Ne hetket kätken syvälleen sydämeen

**************************************************

Pakko taas vähä purkaa ajatuksia paperille,
Asiat on taas niin sekasin et ne ei mee perille,
Kuljen pitkin siltaa kohti selville vesille,

Mut aina matka jää keske,
Edessä on taas este,

Kaikki taas turhautuu,
Tätä muuria ei saa helposti purkautuu,
Kaikki muurit mun päälle kaatuu,
Ja aseeni latautuu,

Taivaassa voin rauhassa onnea toivoo,
Kun ei tullut maan päällä voittoo,

Miks en voinut missää onnistuu,
Virheet aina vaan toistuu,
Mut kai näihin virheisiin tottuu,

Kaikki alkaa taas mun päätä painaa,
Paineet vaan kasvaa,
Alan hautaa kaivaa,
Kohta oon vainaa,
Ja huutoni tulee teidän korviin kaikumaa,

**************************************************

tuskaa on turha kätkee,
vaikka mokaat taas jällee,
sun pitää nousta jaloillee,
älä ala pakoilee,
vaan uusii asioit kokeilee,

noustet pohjalt taas ylös,
kiristät vyös,
ja oot mukana taas myös,
onni tulee sun tykös,

välil tuntuu haikeelt,
liian kankeelt,
mut silti pitää olla tulevaisuudessa aikeet,

menetät jotain älä vajoa alas,
vaan pidä pallo jalas,
ja oo vapaa kuin valas,
pidä ittes omassa vallas,

ikinä ei saa luovuttaa,
vaikka jokin uuvuttaa,
ja suututtaa,
tuut silti eteen päin purskuttaa,

pidä aina pää kohti taivast,
älä hyppää kesken laivast,

muista sulla on aina mahdollisuus,
takana on hiljaisuus,
ja edessä tulevisuus.

[Ei aihetta]Sunnuntai 03.12.2006 17:29

"Mä luulen, että kun me
ollaan päästy irti ja eroon
koko tästä paskasta, sä
huomaat, että sä olet vitun
hyväntuulinen mulkvisti.
Juttu on niin, että just nyt
sulla on kykyä vaikka mihin.
Mutta sun päiviesi luku on
koko lailla vähissä. Katsos,
niin tuskallista kuin se
onkin, niin kyvyt ei tahdo
kestää. Se on elämän
vittumaisen kova fakta, ja
siihen faktaan sun saatanan
vehkeittes on nyt syytä
mukautua. Tämä homma on
laitoja myöten täynnä
epärealistisia paskapäitä,
jotka luulee, että niiden
perse ikääntyy niin kuin
viini."

************************************************

Me sammutettiin se liekki.

Haluan lentää pilvissä yhtä
korkealla kuin sä ilman siipiä
haluan nähdä niinkuin sä
et voisin ymmärtää olla ystävä

niin kuin kasvot vedessä
oot mun sydämessä

surussa sairaudessa
puutteessa vauraudessa, mä seuraan sua
uskoa luottamusta
uhrausta toveruutta, sulle lupaan.

haluan loistaa samassa
tähtikuviossa ilman huolia
haluan sua palvella, puhtauteen kietoutua
yhteen kasvaa .

niin kuin kasvot vedessä
oot mun sydämessä

surussa sairaudessa
niinkuin kasvot vedessä
surussa sairaudessa.

Ehkä kaikki on mennyttä, ehkä me vaan yritettiin liikaa ymmärtää, ehkä mä pilasin jtn joka oli kumminkin ollu mulle joskus jtn niin tärkeetä. Kun sä sanoit mulle et "Meijän ystävyys oli kai sit tässä." Mä vaan nauroin ja kuiskasin ittelleni "Ollaanko me sitten joskus ystäviä oltu." Hävettää, jälkeen päin ajattella, kuin saatoin olla niin tyhmä, kun sanoin niin, mehän oltii kumminki bestiksii.
Ehkä asiat ei enään korjaudu, meijän ystävyys on ohi, parempi niin.