IRC-Galleria

Sataa sataa, ha, loimitin kopukat, rupesin roudaamaan niitä ulos ja jumalauta, eikö alkanu aurinko pilkkimään.. MELKEIN meni herne nenuun mut onneks sit alkokin jo ropisemaan.
Joo, vkl sit tallinmäellä avoimet ovet, siellä vierähtääkin sit puolet vapaasta mukavasti. Mut silakkamarkkinoille menen. Varmana. ..yritän ainakin.. En kyl syö ku sinappisilakkaa mut ainahan sieltä voi bongata, jotain. (viime vuonna mä olin niiiiin ennakkoluuloton et söin neulamuikkuja, ihan tosi!) Saa nähä mitä tänä vuonna. Ömmm, loimulohta..?
Arvatkaas hei mitä. Oli tullu privana kommenttia jostain ihan ihme maakunnasta, ikinä kuullutkaan, et kirjotanko mä työkseni ja mistä mun tekstejä vois mahdollisesti lukea.. Haha! Joo, kirjotanhan mä, lappuja tallitytöille ja tänne, hienolla kaksisormijärjestelmällä vielä.. Vaikka mä nähtävästi olenkin aika pro-kirjoittaja ni tehtäköön tiettäväksi et mä lappaan paskaa työkseni jos se jollekulle on jäänyt epäselväksi..
Lussella on matoja. yökyökyökyök. Huomasin yöllä et jotain roikkuu pärssiistä, kissalla siis, ja kun tajusin et mikä se oli ni meinasin kuolla ja halvaantua samanaikasesti. Vähintään. No, minähän et sellasen saastasen katin kans hengaa, kello vartin yli kaks, meitsi vetää jarnon nahkatakin flanellipyjamani päälle, työhanskat käteen, kissa syliin ja ystävällisesti syöttämään mirrixiä. Kissani Lusifer näytti miksi se on nimensä veroinen, whittu.. Ja kermana raateluvammojani laastaroidessa tulin ajatelleeksi et näytti kovasti laakamadolta se madonpätkä, vilasin tuoteselostetta, ja just, mirrix ei poista kun heisi- ja pyörömadot.. No, hätähän ei ole tämän näköinen, mitä mun romukaapeista ei löydy ni sitä ei tarvita. Eli pillerimatolääke käteen, takki niskaan, hanskat käteen ja katti takasin käsittelyyn. Voin kertoo ettei ollut ihan helppoa, ei ihan sinnepäinkään.. Seuraavaksi pyydän Markusta väsäämään Lusselle loishäätöpiikin, pääsen paljon, paljon, vähemmillä vammoilla. Luullakseni..
Mitenkähän mä selitän Jarnolle takinhihojen kärsimät vammat.. Kassua on aina hyvä syyttää.. hihih..
Kylläpäs mulla tuntuu olevan asiaa.. Paree lopetella ettei teil tuu silmät yhtä kipeiks ku mun etusormet.
Mo-moi, ehkä tapaamme sunnuntaina..