wou, nyt tosiaan alkaa tuntua siltä että taas kohta lähdetään... kävin jo himassa läpi kesämekkoja: ton otan, ton jätän (miten mä ikinä oon tämmösen ees ostanu, ihan kaamee säkki!!). systeri kyselee kautta rantain mitä kaikkia vaatteita aion jälkeeni jättää, että josko sieltä joku huppari olis lunastuskunnossa...
ei vitsi, välillä oon ihan fiiliksissä, välillä mielen valtaa haikeus... eilen ajattelin kavereiden kanssa kahvitellessani kuinka helposti sitä itseään ilmaiseekaan suomeksi. kohta olen taas suloisen ignorantti kaikesta ympärillä keskusteltavasta, tietämättömyys on kyllä maailman lahja! ;)
5 days and counting. nyt vaan kieli keskellä suuta etten innostu liikaa ja jää auton alle. :P