IRC-Galleria

Helkanuoret on oikeasti paras harrastukseni ikinä. Sitä paitsi rakastan järjestöjä.

Siitäkin huolimatta jotkut päivät menevät kyllä näin:
1. Minulla ei ole avainta toimistollemme, vaikka olen sitä varten tullut Helsinkiin.
2. Saan avaimen, mutta minulla ei ole ovikoodia, enkä uskalla mennä toimistoon.
3. Saan ovikoodin ja aloitan tulostusurakan.
4. Tulostaminen ei onnistu, koska muste on kuivunut.
5. Päätän tulostaa värillisenä, mutta se ei onnistu koska värikin on kuivunut.
6. Päätän vaihtaa patruunat, mutta se ei onnistu, koska joku on ostanut väärän mallisia väri- ja mustepatruunoita.
7. Löydän oikeanlaisen väripatruunan ja tulostan kaiken sinisenä ja punaisena (ei kesä ku 3h, aika nopee tulostin).
8. PDF-tiedostoa ei saa tulostettua koska se on mustalla ja en osaa muokata sitä punaiseksi. Se tärkein paperi tietysti.
9. Olen jättänyt kaikki muut tärkeät paperit kotiin.
10. Energiajuoma loppuu.
11. Valitan elämästäni galtsun päiväkirjaan ja päätän, että tällaista ei enää koskaan....

No ettei nyt Vaakkiksen hyvälle päiväkirjan alulle kävisi huonosti... ;)

Huomenna on koulukuvaus. Ajattelin viedä kissan kaverikuvaan.

Eräs pieni poika antoi toissapäivänä varman vihjeen, kun tuskailin vaatetuksen vaikeutta tällaisena tärkeänä kuvauspäivänä. "Pistä vaatteet." Hirveen hyvä!

Olen ajatellut, että mitä paskempi päivä, sitä paremmin löytää jonkin helmen kirpparilta. Nyt kun on hiukan rahaakin, olen todennut, että mitä paskempi päivä, sitä paremman ostoksen tekee.

Tänään ostin talvikengät. Ostopäätöstä varten tarvitsi sovittaa vain yhtä paria. Miettikääpäs siitä sitten millainen päivä tänään on ollut...

Koska naisella ei tässä kulttuurissa ole oikeutta nauttia syömisestä tai ainakaan sanoa sitä ääneen (mikä on muuten yksi syy miksi Gilmoren tytöt on niin hyvä! PUHUTAAN RUOASTA! *g*), niin jäljelle jää yksi parhaista tavoista viettää aikaa. Unet.

Nukkuminen on ihanaa. Muistan paljon uniani ja ne ovat juuri niin outoja kuin kuvitella saattaa. Tietenkin näen myös niitä tyypillisiä unia: lentämistä stressaantuneena, kun haluaa päästä irti kurjuudesta; nuoren naisen unia lapsensa kadottamisesta (se muuten on aika sairasta että melkein kaikki nuoret naiset näkevät niitä unia?!); ennen ajotaidon hankkimista autoilu-unia; joskus harvoin lucid-unia; tippumisia korkealta; toistuvia unia tai paikkoja unissa (joista ehdoton suosikkini Olkkolan vanha talo).

Omat uneni voi pilata vain - no kukas muu kuin minä itse. Viime yönä näin jatkuvasti unta, että olen nukkunut herätyskellon ohi. Yötä aiemmin unikuvittelin valvoneeni koko yön. Unettomat unet ovat pahimpia. Miksi haluan pilata sen ilon itseltäni? Tyhmä alitajunta.

En ollenkaan ymmärrä sitä, että esim. MLL raportoi nykynuorten unenpuutteesta. Vähänpä ymmärtävät nuoret hyvän päälle!

Ensimmäinen oppimani viittoma muuten oli: "Viime yönä näin sellaista ihmeellistä unta, että..."

Kauniita unia.

Mä en tiedä missä mun seuraava paperinen blogi on. Jossain se on, en vaan löydä. Jos pitäiskin tän julkisena whinetyspaikkana? Tänään ärsytti nämä:

1. Arvatkaa kuka kävi kylässä. Tv-lupatarkastaja. Niih. Maksaisin tv-lupamaksua paljon mieluummin, jos Gilmoren tytöt uusittaisiin arkena ja B5 näytettäisiin
uusintoina ennen yhdeksää (aka nukkumaanmenoa).

2. Kissa käy tekemässä tarpeensa naapurin kukkapensaaseen. Voisko se tehdä ne oven eteen niin ei tartteis sitä varten hippuloida takapihalla.

3. Kissa oli tehnyt tarpeensa oven eteen, astuin siihen.

4. 90 sentin sipsit. Saatan räjähtää ennen kuun puoliväliä?

No oli hyvääkin (kun väkisin yrittää keksiä)
1. Kävi vieras, ei monasti käy.

2. Kissa on ihana ja haisee kissan tassuille.

3. Glögikausi on alkanut, kaupasta sai Hehkua.

4. Sipsit maksoi 90 snt.

Tää on näitä mun "en kyllä koskaan" -juttuja, oma blogi. Voi itku!