IRC-Galleria

Yksi.

Muiden ihmisten olemus kaiketi vie jotain pois toisilta. Ainakin niin pitäisi käyttäytyä. Monet ihmistenväliset asiat perustuvat siihen, että pysäyttää virran tai kääntää sen. Että uomat siirtyvät ennemmin kuin antaisi asioiden vain mennä.

Kaksi.

Ulkopuoliset tekevät piirin ja piirissä olevat vahvistavat itseään - omaa maailmaansa - kasaamalla käpyjä itsensä alle, jotta voivat katsoa muita alaspäin. Ne, jotka eivät ole heille kateellisia, näkevät käpyjä ja ihmisiä, jotka ovat jumissa. Ne jotka ovat, näkevät ihmisiä, jotka ovat jo niin korkealla, että heillä ei ole enää mitään tavoiteltavaa. Mut apinatki kiipeilee puisss ja sillei........

Kolme.

Ihmiset rakentavat muureja ympärilleen ja kuvittelevat, että ovat sitä vapaampia, mitä paksumpien kivivallitusten ympäröiminä he ovat. Mestarit tunkevat olemuksensa kenkälaatikkoon, jonka ampuvat avaruuteen niin keskelle tyhjyyttä kuin vain on mahdollista. Todelliset vapaustaistelijat ampuvat vielä lähimmät tähdet pois ympäriltään. Jokainen on varmasti turvassa, jos vain kukaan ei ole lähettyvillä. Ja kukaanhan ei ole turvallisuutta hakevan ihmisen läheisyydessä turvassa.

Viisi.

Rajat muodostavat keskikohdan, piikit tekevät kontrastia. Miten hyvän ja pahan käsitteet muovautuvat ja miten absoluuttiset asiat voivat muuttua. Jos koko ajan seisoo reunalla niin miten pudotuksen läheisyyskään voi enää tuntua miltään, kun mitään muuta ei henkilökohtaisessa maailmassa ole niin lähellä.

Yksitoista.

Rakkaus on juuri sitä, mikä ei sekoita vatsaa kauheasti. Mutta ei sen pysyvyys vähennä hetkien arvoa, koska ei ajassa mitään muuta ole. Eikä mikään muu voi ihmiselämää mihinkään suuntaan muokata. Ku ne maanviljelijätkii vaa niil auroil muokkaileee..........