IRC-Galleria

Päivän jälkeen alkoi päivä; kukaan ei osannut sammuttaa valoja. Siksi myös siitä, joka harjoitti juuri insesti-toimenpidettä, jäi pitkä varjo, jossa pienet olennot pitivät yökemut. Hattaraa ei säästelty ja vasta aamulla, kun osa aikuisuudesta oli jäänyt lapsen sisään ja osa valunut muuten puhtaille lakanoille, vaipuivat nämä juhlijat ansaittuun lepoon.

Ei me osata mitään enää, edes olla tekemättä.

Olipa kerran kolme pientä. Ne söivät ruokaa, jotta pystyisivät elämään. Sitten heidän edessään aukeni uusi päivä. He astuivat sinne unen läpi ja ottivat sen omakseen. Näin he tekivät joka päivä, ja piru tietää, minne heidät lopulta haudattiin.

Niin, hyvät Herrat, pysykää siellä missä olette, jotta me löydäme teidät helpommin sitten kun tarvitsee miettiä näiden hautausasioiden finansaalista puolta tarkemmin. Odottakaa huomiselta eilistä, niin kuin aikalaisenne jo muutenkin tekevät. Tämä toki lienee jo sanomattakin selvää, sillä varmastihan Te olette, hyvät Herrat, aikalaistenne aikalaisia, ja näin ollen samaa kauraa - jos ilmauksen sallitte!

Tarinan opetus on sen väärinymmärretty filosofia sekä kotikutoiset ilmaisut asioista joita ei ole.

Kello käy. Kohta Te, hyvät Herrat, kuolette.

Kolmetoista seinää merkitsee minulle paljon. En voisi ehkä elää ilman niitä, sillä niiden väleissä asuu ja on elämä. Näen tähdet paljailla silmilläni, mutta voin sulkea ne myös. Onko minulla valta yli tähtien vaiko ainoastaan yli mieleni? Jos minulla olisi valta yli mieleni kaikkien tasojen, voisinko enää jäsennellä mitään ymmärrettäviksi lauseiksi? Enhän minä niin voi tehdä, eikä mitään valtaa ole.

Olen tyhjä maitopurkki ystävyyden lämmittämässä kaikkeudessa, jossa tyhjyys kolisee äärettömien pienuuksien välissä. Sairaalassa on valkoiset seinät.