IRC-Galleria

Tämän ensimmäisen syväluotaavan haastattelun kohteena on nuori mutta rohkea, elämää nähnyt omanvertansa määrän, Jussi.
(Jussi tahtoo tähän väliin ilmoittaa että mielellään käyttää itsestään nimitystä "Oman elämänsä sankari")

Moi Jussi! Olet töissä Arlainstituutissa, mutta sinulla on pitkät hiukset
(melkein). Kuinka monesti sinulle on huomautettu tästä asiasta ja
liittyykö siihen olennaisesti jotain hauskoja sattumuksia tai tarinoita?

- Mä tajusin silloin kun olin 13 et mä en haluis mennä armeijaan, mut mä en sillonkaan tunnustanut itteeni homoks.
Jonka takia en siis halunnut mennä siviilipalvelukseenkaanköön.
Luulin olevani erityinen ihminen, ajattelin olevani sekä hetero että
lesbo, mutta en bi. Joten silloin on jees mennä sivariin. Menin
kotipizzaan olin köyhä en halunnut leikata hiuksiani.

Vierelläsi on tällä hetkellä kasvi. Mitä haluat kertoa asiasta?

- Ei. En mielelläni puhu ajatuksista jotka koskevat sydämeeni kuin vihmova sade pieksee katonrajoja myrkyisän rannikkokaupungin
syksyisessä yössä lumiaurojen lentäessä lumihiutaleidenkaltaisesti pitkin maanteitä kuin sydämeni rippeet jotka ovat levinneet
pitkin tunteiden pientareita.

Mitä pidät tuosta lehmätaulusta (tosta)?

- Mä uskon että tuon punkkarityyli sopii hyvin ton peilin kautta tulevaan vihreeseen muodostaen värien harmonian.
Välillä minusta tuntuu että tuo kuono muistuttaa leobardin naamaa. Oikeesti muuten muistuttaa.

Seuraava kysymys koskee sinun arkoja alueitasi. Kuinka useasti olet tehnyt sen, mistä puhut aina kun puhut
asioista, jotka ovat sinulle tärkeitä, eli kuinka useasti tunnet olevasi oikeassa?

- Mä en tunne käsitteitä oikea tai väärä. Mulle kaikki on oikeata ja väärää ja sieluni harmonia ratkaisee kaiken, se on oikeaa!

Tässä olikin kaikki kysmykseni, toivottavasti pidit tästä matkasta mielesi syövereihin yhtä paljon kuin minä pidän aina joskus sipsien syömisestä.
Haluatko vielä sanoa jotain lukijoillemme?

- Työmoraalin kunnioitus!

Olen pistänyt (I have margedted) merkille IRCK GALLERIA (IRG GALLERY OF FINLANDS YOUTHS) nuoriso yhteisössä tapahtuvaa (happenings) ANTI KHRISTILLISEN ILMIÖN NOUSUA (the RIESENING OF ANTI CHRISTIANITY PHENOMENOM)!!! Tämä vakava (serious) nuoriso asia pitää (must be noted) tulla huomatuksi nuorisomme aikuisen väestön silmiin nähtäviksi (youths adultds peoples eyes seeings)!!! Pyydän että allekirjoitat tämän vetoomuksen (i'm wishing that you sing this pulling now) ja lähetät sellaisen nuoren jonka tiedät olevan IRCK GALLERIAN ANTIKRISTILLISEN ILMIÖN KOURISSA TAI IRCK GALLERIAN ULKOPUOLISEN ANTIKRISTILLISEN ILMIÖN KOURISSA vanhemmille niin pikaisesti kuin mahdollista (send this to that yongs that is in ARMS OF ANTIGRISTIAN PHENOMENON OF IRCK GALLERY OR OF IRCK GALLERYS OUTSIDERS ANTIGRISTIANITYS PHENOMENONS ARMS adults)!!!

NUORISO ON TULEVAT AIKUISET (YOUTH IS BECOMMING ADULT)!

Isän maan Kodin ja Uskonnon nimeen (FATHERS LAND HOME AND RELIGION NAME):

Tapani (Tapani)

Haasta viisi juoppo kaveriasi

1. Minkälainen olet kännissä?

- Tyhmä, rauhallinen, kiva, hassu, idiootti tai kaikkea noita.

2. Milloin aloitit kännäämisen?

- Vähän ennen kuin täytin 16

3. Oletko kännipäissäsi lähtenyt jonkun henkilön matkaan jonka naama ei aamulla miellytä?

- Itseni.

4. Kuvaile juomistasi neljällä sanalla.

- Nam nam nam nam!

5. Mitä yleensä juot?

- Nestemäisiä aineita. Juomis juomisena kaljaa useimmiten.

6. Mikä on pahinta juomaa mitä tiedät?

- Varmaan joku kiinteä aine.

7. Oletko ollut alaikäisenä baarissa? Missä?

- En ole, viihdyin paremmin -20 asteen pakkasessa nautiskellen +36,6 asteista olutta.

8. Ketkä ovat vakio-juoppokavereita?

- Varmaankin Juha on se eniten vakio. Yleensäkin bändien jäsenet.

9. Kerro ärsyttävä piirre, joka tulee esiin sinusta kännissä?

- Ärsyttävyys.

10. Osaatko mielestäsi juoda?

- Kyllä mä yleensä nesteen alas saan.

11. Kerro pahimmista övereistäsi?

- Ehkä se on lumihankeen sammuminen tai sitten kaverin tuolin päälle oksentaminen, jonka jälkeen sammuin hänen vessaansa, jonka jälkeen valtasin sänkynsä, jonka päiväpeitteelle koin asiakseni syljeskellä.

12. Kerro noloin tekosi humalassa?

Kai se on tuo tuolin päälle oksentaminen tai hankeen sammuminen. Tai ehkä "älä kakkaa housuusi" -kehoitus korvaan kuiskaten jollekkin tuntemattomalle tyttöiselle baarissa.

13. Parhaat kotibileet tms. joissa olet ollut?

- Enpä hirveästi ole kotibileissä ollut.

14. Mikä on lempi juomasi?

- Juomisjuomisessa kalja, muuten kai vesi.

15. Tanssitko tai laulatko paljon humaltuessasi?

- Jonnin verran molempia.

16. Tappeletko kännissä?

- En. Joskus ehkä leikkimielellä vähän painimatsia mutta en varsinaisesti tappele.

17. Oletko usein poliisien kanssa tekemisissä humalassa?

- En.

18. Miten valmistaudut iltaan?

- Huonosti.

19. Mitä muut sanovat juomisestasi?

- Juo lisää.

20. Jos saisit valita, huomenna olisi vappu, juhannus vai uusivuosi?

- Juhannus.

21. Kuvaile tanssimistasi humalassa.

- Täysii!

22. Mikä on lempi biisisi humalassa?

- Kai joku tykki hewy-medal-biisi parahiten uppoaa.

24. Oletko hyvä juomaan väkeviä shotteina?

- Joo, mutta hyvyys mujuttuu tässä leikissä melko nopeasti huonoudeksi.

25. Lopuksi kerro paras drinkkivinkkisi tai mikä on sinun mieluisin sekoituksesi?

- Mieluiten sitä päänsä sekoittaa. Sanatkin toisinaan.

Haastan:

Miretta
comah
shayas
E-bunny
^iia

Joidenkin syövyttävien tuntien jälkeen aika paljastuu usein sellaiseksi asiaksi, jolla ei vaikuttaisi olevan minkäänlaista tarttumapintaa. Se ei ole erityisen konkreettista materiaa, joten helpompi olisi kai sanoa sitä joksikin muuksi kuin olevaksi; ehkä "kuluva" olisi oikea termi ajalle. Mehän tietenkin olemme aina siinä rajalla, jossa energiat paiskautuvat toisiinsa luoden joka hetki uuden maailmankaikkeuden ja hetken. Tai vaihtoehtoisesti repeämäkohdassa, jossa tulevaisuus repeytyy menneisyyksiksi.

Ajan suunta itseensä nähden ei varmaankaan ole yhtään enempää kuin meidän suuntamme itseemme nähden ja jos me ollaan ajassa, niin onko silloin meilläkään suuntaa? Eikö suunta vaadi vertailukohteekseen jotain?

Hä?

Miten moni ottaa yölisää?

- Kaksi: Jumala ja Jeesus.

Varokaa minun silmäägähägähäghää! Kukaan ei varonut ja niinpä silmäni ei ollut varovaisuudesta rikas. Silmässä oli tulehdusta ja se piti ottaa poies! Uuh, huusivat kylän koiraat, uuh beibe! Tulehdusta!

En juurikaan välittänyt heidän huudoistaan, haudoin silmääni kananmunalla. Kohta jo paistuivatkin poroiksi, ja sitten oli ihan tarpeeksi poroa. Lihaa.

Hei vain sanoi lääkäri sitten. Sitten menin hänen mukaansa. Kiitos vain sanoin kun hän paransi. ÄLÄ PUHU! Muuten ei parane! Huusi lääkäri kovaa. Olin sitten hiljaa.

Kotiin menin varovaisesti taksilla, en tiennyt saiko taksikuski puhua, joten en puhunut. Edes hän ei puhunut, eli taidan olla osittain hän, vähintäänkin tahtoni osalta. Taksissa oli paljon ihmisiä, ehkä se olikin bussi. Varoin visusti silmääni, naaraat lähestyivät minua kiihkeästi. Varokaa!! huusin ja valehtelin, että osaan laskea kolmeen. Oikeasti pelkäsin vain silmääni, joka oli pelottava. Uuh, sanoivat naaraat, Uhh! Vai että kolmeen, uuh! Laske, uuh!

Laskin, vahingossa oikein. Naaraat hämmentyivät kiihkonsa tasosta ja niinpä pääsin karkaamaan ovesta ulos keskelle vauhtia. Vauhti hidastui mössöisyyteni kanssa samaa tahtia ja lopulta olin piirakkaa kärpästen elämässä. Uuh, sanoivat kärpäset, uuh uuh piirakkaa!

Loppu.

- Otathan huomioon ikäni, pieni silmälasipäinen poika sanoi ujosti lihavalle siivoojatädille.
- En ota, täti vastasi tylysti ja lakaisi pojan sohvan alle. Hetken etsittyään silmälasipäinen poika löysi jätskin ja sytytti sen. Jäätelön valossa sohvanalusta näytti hyvin mielenkiintoiselta paikalta eikä poika voinut vastusta kiusausta lähteä tutkimusmatkalle.
- Olen sohva-Kolumbus! poika huusi ja päästeli lentokoneen ääniä.
- Mitäs meuhkaat?, kysyi grilli-seepra silmälasipäiseltä pojalta.
- Oletko gorilla?, poika kysyi toista silmäänsä räpäyttäen.
- Vihaan sinua, sanoi grilli-seepra ja astui pojan päälle. Pojasta tuli muhennosta.
- Nyt olet parempi, grilli-seepra sanoi ja väläytti muhennokselle valloittavan hymyn.
- Ai juku, tattis, vastasi muhennos muhennosmaisesti ja lörtsähti kerran.
- Ilo on minun puolellani, vastasi grilli-seepra ja pirahti kimakasti. Hetken muhennos ja grilli-seepra vitelöivät ja kömpläsivät toistensa ulokkeita, mutta juuri sen hetken jälkeen sattuikin niin, että paikalle kömpi läskinkimpalekoira ja vatupassi-reikä. Vatupassi-reikä näytti ihan madolta, mutta niin ei kannattanut hänelle sanoa.
- Minulla on maalaus, huudahti vatupassi-reikä iloisesti ja heilutteli seteliä tyhjyydessään.
- Minulla ei, huusi läskinkimpalekoira vieläkin iloisemmin. Kohta he kaikki nauroivat yhteen ääneen, sillä heistä oli hauskaa kertoa hauskoja tarinoita. Muhennos piti myös eläinrääkkäyksestä, mutta ei nyt. Sitten siivooja tuli sohvan alle.

Tuuli puhaltaa kylmyyden pois ulkoa ja siirtää sen sisälle. Kukaan ei nosta katsettaan maasta, ilmavirran suhina korvissa on ainoa asia, joka rikkoo hiljaisuuden ja on hyvin mahdollista, että jos näin jatkuu vielä, se muuttuu osaksi sitä. Osa pyyhkii hikoilevia käsiään täysin äänettömästi mustien toppatakkiensa pieluksiin, kaikki häpeävät. Edes heidän sydämensä eivät kehtaa lyödä nyt. Ainoa asia, mitä voi tehdä - mihin kykenee - on maan tuijottaminen. Niin täyttyy oikeus. Kaikkien suut ovat kuivia kuin aavikon hiekka. Ei voi edes nieleskellä, se ei sovi. Sylkeä ei saa erittyä. Nyt on hävettävä, on häpeän aika. Monitoreiden sinisessä hehkussa ei kukaan koskaan voi saada anteeksi. Siksi he nussivat kanoja.

Jos ihmisiltä loppuisivat huolet niin kärpäset alkaisivat nussia liian äänekkäästi ja tuuli viheltelisi vielä kymmenenkin jälkeen.

Pum.