Miten mun on niin vaikeeta seurata vierestä enkelien äänillä laulavia ruotsalaisia tyttöjä?
Se on ollut mulle aina vaikeeta, vaikka oon tiennyt, etten ole kovinkaan kummoinen laulaja.
Kuitenkin se sattuu, sillä laulaminen on aina ollut tärkeä osa elämääni ja sen kautta olen saanut tunteani vahvuuksiani... mutta kun sekään ei ole enää mitään! mikä mussa sitten loppujen lopuksi on hyvää?!? ässh mut älyhoi! meen laittaan itseruskettavaa! ihQQQ!