Ne on tällä viikolla! Tanssit.! Onneksi en ole ainoa joka niitä jännittää, Leena on ottanut tämän stressaamisen elämäntehtäväkseen (kiitos ja kumarrus hänelle, toivottavasti ei tukahdu täysin). Mutta joo, alkaa oikeasti pelottaa kun tuntuu ettei vielä mikään ole valmiina. Vaikka kai kaikki siis on jo tehty, mutta...
Auttaakohan laastareiden syöminen sisäisiin haavoihin...? Ei kai.. Harmi sinänsä. Mitenköhän täällä jaksaisi olla.. *sigh* Pitäisi varmaan saada edes numeroita nousemaan.. Nyt on ollut hieno laskukausi kiitos erään ihmisen.. (syytän muita koska siitä tulee parempi olo, olevinaan). Onneksi pääsee pois kotoa vähäksi aikaa taas joskus..