IRC-Galleria

Soma-yhtye harjoitteli uusia kappaleita perjantai-iltana. Siis aivan uusia. Kaksi taideteosta johonkin käyttötarkoitukseen on nyt siis lähes valmiita äänitettäväksi.
Eiköhän nämäkin laulut ole suuntaviivana seuraavaan kokonaisuuteen. Ainakin linja alkaa muodostua.

*

Ensimmäinen kappaleista on Wilco -henkinen, hyvin väsynyt vaihtoehto-americana. Taikasanoina yhtyeelle annettiin em. Wilco, sekä Richmond Fontaine. Liekö kauheasti auttanut. Pauli naureskeli, kun sanoin, että "tavoitteena ois kuulostaa mahdollisimman väsyneeltä". Se on aina yksi vaihtoehtoinen tavoite. Liiallinen rokkaaminen ei kannata.

Monen veivauskerran jälkeen laulelma alkoi avautua. Olin etukäteen ajatellut siihen mahdollista viimeisen biisin fiilistä. Lopulta se muotoutui siihen suuntaan kuin itsestään. Alun totaalisen väsyneisiin pitkiin sointuihin haettiin pientä rytmistä muutosta kertosäkeisiin. Kertsiä taottiin varmaan tunti, ja lopulta melkeinpä eka vaihtoehto kaivettiin takaisin. Hyvin omituinen rumpukomppi tilanteeseen nähden. Eli erinomainen.

Räjähdystä odotetaan vielä-enemmän-junnaavaan outroon asti. En odottanut näin suurta kontrastia. Hyvä kenties juttuna. Lopputulos yhdistettynä: Richmond Fontaine / Wilco / Mogwai - luonnollisesti.

* *

Toinen uusi laulu onkin sitten todella uusi. Pari viikkoa sitten syntynyt, tosin ajatus puolitempoisesta kertsistä on muhinut jo kauemmin. Soitin laulun läpi pojille, ja kaikilla oli hetkessä paljon ideoita sovitusta varten. Rytmisesti monimuotoinen (ja erilainen meidän mallistossamme) sävellys selkeästi innosti soittamaan edellistä enemmän.

Kappale oli jo alkukaavailuissa selkeästi Heikin soitolle sopivin. Alkuun mennään Stray Cats -tunnelmissa, josta siirrytään hyvin erilaiseen maailmaan kertosäkeessä. Itselläni on kertsin melodian tunnelmasta jopa Faith No More / Muse -akselin fiilikset.

A-osiin päästiin suoraan kiinni, asiaankuuluva bassolinja tuli kuin tilauksesta. Rumpukomppi samoin. Kertsin kanssa painittiin hetkinen, että saatiin kitara- ja bassokulut samanaikaiseksi. Runsaasti osuusvaihdoissa iskuja, mutta kaikki päätettiin naulata jokaisella soittimella. Lopputulos kuin yhteen ääneen huudettuna: "STONERIA!"

Olin varautunut, että näin tulisi käymään, mutta että pyytämättä. Hyvä niin. Yhtye sovitti kappaleen. Queens of the Stone Age kuuluu jonkin verran. Katsellaan, aletaanko sitä tietoisesti piilottaa.

Treenien jälkeen pyysin muita läsnäolijoita ehdottamaan, mistä tämä vielä toistaiseksi tekstiä vailla oleva laulu voisi kertoa. Sain pari ehdotusta, joista yksi ehdotus valittiin. Se on meille kaikille valitettavan tuttu aihe.

Kiitos tarkoista muistiinpanosta itselleni.