Tänään tuli koettua kaikenlaista ainutlaatuista: Viimeinen herätty aamu Ammanissa. Viimeinen kynän riipaisu paperille luokassa. Viimeinen olut lounaineen Piccadilly -pubissa. Viimeinen taksimatka keskustasta yliopistolle. Viimeinen vierailu paikallisessa lähimarketissa, joka on uskollisesti jo kuukauden ajan meitä palvellut. Viimeinen merkki päiväkirjaani, joka käsittelee matkaani tuhannen ja yhden yön maahan siellä oloni aikana. Ja kaikki tämä on tuonut päivän aikana kasan muistoja mieleeni matkan ajalta.
Kuukauden muistot mielessä on hyvä muodostaa jonkinlainen summa summarum. Kokonaisuudessaan minulla on ollut hyvin hauskaa: Uusia tuttavuuksia on syntynyt useita. Kursseillä on tullut opittua kahden kuukauden edestä, ja vieläpä mielenkiintoisista aiheista. Erilaisia kulttuureita olen valmiimpi kohtaamaan kuin kesän alussa olisin itsestäni uskonut. Ja kaipuu kotiin sekä kodin arvostus on tästä kaikesta huolimatta tällä hetkellä suurimmillaan kuin koskaan ennen. Matka tuleekin päätökseensä juuri oikealla hetkellä.
Aika aikaa kutakin. Ehkäpä ensi vuonna teen saman tempun, maa vain vaihtuu. Mutta yksi asia on varmaa: Tähän kulttuuriin olen muodostanut jo pysyvät siteet. Riittävän pysyvät, että tulen varmasti vielä joku päivä takaisin.
---
Päivän kuvakimara: Amman kuittaa viimeistä kertaa. Hyvää kotimatkaa minä; hymyillään kun tavataan!