Lauantaina olin ensimmäistä kertaa trailerilla kisoissa. Jännää. Vähän epäilytti mennä sinne kapeaan välikköön seisomaan, koska viimeks, kun menin traileriin niin mut vietiin sinne Hevossairaalaan, jossa tökittiin neuloilla ja tehtiin kaikkea kummaa. Ajattelin kuitenkin, että kun mua oltiin putsattu ja puunattu oikein urakalla, että ehkä nyt ei mennä kuitenkaan sairaalaan, ja kävelin sitten suoraan sisään traikkuun. Matkustin tyyliini sopivasti arvokkaasti ja hienosti. Ja kisapaikalla kuikuilin sitten trailerin etuovesta ohimeneviä hevosia. Hauskaa. Hyvä sadesuoja.
Hyppäsin 90cm puhtaasti molemmat vaiheet. Metrissä hitsin vitsit tippu perusradan viimeinen okseri. Lähdin hyppyyn vähän kaukaa, joten en ihan noussut tarpeeksi nopeasti. Täytyy treenata vielä. Kotimatkakin meni hyvin, paitsi, että heti traikusta tultuani alkoi sataa kaatamalla ja juostiin Jonnan kanssa sitten talliin, etten kastuisi. Sitten musta pidettiin hyvää huolta; linimentattiin, lämmitettiin, kuivateltiin ja sain sitten jäädä syömään heinää.
Eilen sunnuntaina olikin sitten kotikisat. Olin taas hienoin, sillä tulin näin ja voitin aika ison metrin radan. Menin ainoana nollan sekä perusradalla että uusinnassa. Mara ja Dappo anto hyvän vastuksen, mutta niille tuli yks tiputus. Mun ei siis tarvinnut kuin mennä puhdas ja senhän mä menin. Vähän oli jännää, kun yleisö taputti ja vähän olis tehnyt mieli pukitella. Mutta ei kai sitä nyt sovi ratsastajaa heittää kanveesiin, kun just on voittanut. Olis voinu jäädä palkintojenjako väliin. Ja eihän sitä nyt sovi jättää menemättä hakemaan sitä hienoa sinivalkoista rusettia. Hoitsuni Mirzu otti musta kuvia rusettipäisenä, toivottavasti saan niitä tänne pian esille, niin näette kuinka hyvin se sinivalkoinen mua pukee.