nimittäin nälkiintyminen.
Viimeinen päivä palkkatyössä hampurilaisten keskellä.
Viimeinen, tajuuttekste?!
Mä ehkä kuolen ilman sitä rasvankäryä. Ilman majoo ja rasvassa kärtsättyä pekonia. Ja hanasta tulevaa kokista. Ja grillimaustetta!
Ilman kiukkusia perheenäitejä. Ilman kännisiä huuliveikkoja. Ilman 16-tuntisia työpäiviä. Ilman muiden jälkien siivoomista. Ilman 55 asteen lämpötilaa.
Buahaha! Voi kullanmurut jotka jäätte sinne. Mä rupeen hengailee lounastunteina jonossa jakamassa kuponkeja.
Aah.