IRC-Galleria

Juokse huora, juokse!
Vittu ongelmat loikit pakoon
ja syötät kaiken sulta jäävän paskan muille.
Sulle sun vitun ego on joku vitun kruunu.
Luulet omistavas koko maailman.
Mutt mä tuun viellä joku päivä ylittää sut.
Koska en ole samanlaine kusipää.
Sä et ole terve.
Vitun narsistinen paska.
Toivon sun pikku maailmas tippuvan sun niskaan.
Mä en tuu koskaan unohtaa mitä sä mulle teit.
Mutt voin sanoa, ettet sä mikään kaunis oo.
Sä vaan itse uskot niin.
Sä oot kallis ihmisten mielenterveydelle.
Onneks en oo nähny naamaasi kuukausiin.
Voisit pyyhkiä sen santapaperiin.
Katoa helvettiin.

Vitun yksinäinen ja tyhjä olo...
En tiedä mikä olis oikein tehdä...

Jakelen jollekki melko randomille viiltely ohjeita (itse en viiltele, mutt tiedän jtn)... Mutt emmä jaksa saarnata, niin autan sitten...
Joten jos teette viiltelyä huomio huorauksena, niin älkää tulko mulle siitä puhumaan. Te ette saa multa mitään "omg sun pitää lopettaa se koska kaikki rakastaa sua"-paskaa vaan ehdotuksia miten onnistuisitte paremmin...

Lopulta olen vain tyhmä lapsi.

Rakas, mun on vaikee selittää kuinka paljon susta välitän.
Kuinka paljon sua rakastan.
Se on vaikeaa sanoa ääneen asioita joita todella tarkoittaa.
En osaa sanoa niitä kuin harvoin,
mutta toivon että eleeni ilmaisivaisit sen sulle...
Jokainen ilta kun menen nukkumaan
toivoin, että olisit siinä mun vieressä.
Ja mä todellakin pidän sua kauniina,
mutta sä vaan et kuuntele mua...
Sä olet parantanu mun haavoja enemmän kuin kukaan muu.
Mä pystyn luottaa suhun täysin.
Ja oon sun vierellä turvassa.
Kumpa olisin siellä sun vieressä...¨
Siinä sun sylissä...
Siinä sun omana...
Siinä rakastuneena tyhmyrinä...

Mutt tää rakastunut tyhmyri rakastaaki just sua... <3

Aamuyössä lintunen
taapertelee hetkoisen.
Yön pimeyteen,
Sielun syvyyteen,
linnun laulu katoaa.
Kauas.
Kokonaan pois.
Valoon mennä vois,
mutt pimeys parempi ois.
Lintunen ei tajua,
että pimeys sen syö.
Hiljaisesti ja tuskaisasti.
Ikuinen yö.
Linnun sydän lyö,
viimeisen kerran.
Kuolema noutaa kotiin.
Sinne missä on valo joka
voitti sen ainaisen pimeyden.

Tajusin vast ett haluun taiteilijaks ja psykologiks, prkl.
Olishan se iha siistii kyll ^^
Tai terauppeutti joka auttaa ihmisii taiteen avulla c:
Mä tuun lasten kaa toimeen yleensä vaan paperin ja kynien avulla.
Mutt on seki jo jotain.
Mä oon ainoo joka saa mun serkun (oliskoha 2v) pysymään hiljaa kynällä ja paperilla ja auttamisella.
Ja taide on mulle tosi läheinen asia.
Mutt surullinen tosi asia on etten pystyis elättää itseeni sillä :<
Mä oon alkanu ajattelee jo järjellä mun asioita...
Apua, musta on tulossa aikuinen D:

ps. ihan kaamee paha olo... Oonkohan syöny jtn pilaantunutta...

Siellä sataa...
Katson ulos ikkunasta ja ajattelen sinua...
Jotain niin kaunista ja täydellistä...
Olet palaamassa Suomeen pitkältä matkaltasi...
Milloin saan nähdä taas hymysi?
Ja kauniit silmäsi?
On kamala ikävä...
Olen saanut olla vierelläsi nämä kolme kuukautta...
Olet saanut tehtyä minut onnelliseksi ja kypsemmäksi...
Sinun vierelläsi on hyvä olla...
Jos johonkin ihmiseen voi jäädä koukkuun,
niin olen koukussa sinuun...
Olet rakas...
Minulle se rakkain...
Ja tahdon olla vain sinun...
Kiitos sinulle kaikesta...
Kiitos näistä ihanista kolmesta kuukaudesta kulta... <3

Voiko joku nähä mua nyt tällä viikolla? Ku yksinäisyys... :<
Ja ja haluisin muuttuu hiukan sosiaallisemmaksi :DD
Olisko yhtään joka saattais sietää mun seuraani? :>