Silloin, kun vuonna -06 kerroin odottavani poikaani kukaan ei tuntunut ymmärtävän. Jotkut eivät hämmennykseltään saaneet edes onniteltua. Puhuttiin paskaa. Kaikki eivät edes uskoneet minua, kun asia ei viellä näkynyt päälle.
Nyt yhä useampi saa tai on saanut lapsen ja julistavat äityiden onnea. Onnea teille, ette viellä tiedä, mihin olette ryhtyneet, mutta olkaa ylpeitä itsestänne, sillä olette saaneet aikaan ihmeen.
Yht' äkkiä käsitykset tuntuvat kokonaan muuttuneen.. Ero 17 vuoden ja 18-19 vuoden välillä ei ole kummoinen, mutta miksi nyt asiaan suhtaudutaan niin kuin siihen kuuluukin, normaaliati, rauhallisesti?
Myönnän, minulla oli sotku poikineen, mutta niin käy joskus, eivätkä ongelmat asian suhteen niin kummoisia olleet. Niin käy valitettavan usein ja nyt asiat ovat hyvin.
Olen onnellinen :)