"Oletko ikinä tullut miettineeksi kiihkeän mielenosoituksen keskellä, että se suurin uhka ja vihollinen voi olla vieressäsi oleva henkilö, joka ainoastaan esittää ajavansa samoja asioita kuin sinäkin mutta oikeasti hän ei aja sinun eikä edes vastapuolen asioita."
Hmm.. Hitto mä tunnen taas ilon ja muutkin tunteet ihan eri tavalla kun oon nyt ollut 3 päivää ilman Dexamfetamiinia (käytinhän Dexeä tuossa ainakin 8kk:tta lähes tauotta, ihan muutamalla luomupäivällä). Tuntuu todellakin siltä että se väri ja elo on palannut elämään MUTTA enhän mä tätä tajunnut kun söin koko ajan Dexeä ja yritin itelleni väkisin selittää että tämä muuttunut tila tunteissa vaan kuuluu tähän. Jonkinlainen kieltovaihe iski päälle. Vähän kuin silloin kun käytin suonensisäisesti piriä ja muuta paskaa, jotka latisti tunteet pitempään käytettynä lähes tyystin ja lopulta oli niin lähellä narsistisen persoonallisuushäiriön omaavaa kuin vaan "normaali" ihminen voi olla. Tämä Dexe tekee siis vähän samaa pitkään käytettynä muttei tiettykään niin vahvasti. Nyt kun oon analysoinut tai oon ylipäätänsä kykeneväinen/tietoinen analysoimaan niin Dexen vaikutus muuttui tässä reilun vuoden aikana tosi salakavalasti tähän tilanteeseen, joka sitten korjaantui luomupäivillä eikä tällä hetkellä edes tee mieli palata Dexeä käyttämään. Täytyy tarkkaan seurata tilannetta koska mä en halua vaipua miksikään zombieksi taas. En todellakaan lopeta dexeä mutta täytyy niitä luomupäiviä ihan oikeesti ruveta nyt pitämään joka viikko ja seurata miten noiden tunteiden kanssa käy. Oon kyllä huomannut tämän saman efektin lähes kaikkien kohdalla jotka stimuja ovat syöneet adhd:seen. Aika elottomaksi menee kasvon ilmeet yms. Kannattaa tarkkailla vaan koska mun mielestä elämästä pitää myös täysillä nauttia eikä vaan mennä päivästä toiseen zombiena. Dexe tasasi tunteita pitempään käyttäessä enemmän kuin neuroleptit ja se on jo paljon.