IRC-Galleria

Kouluterveyskyselyn mukaan ammattiin opiskelevat tupakoivat enemmän ja juovat humalahakuisemmin kuin lukiolaiset. Valmistumisen jälkeen tilannetta tarkasteltaessa korkeakoulutetut voivat paremmin ja elävät pidempään kuin työntekijäammateissa olevat. Eroja selittää osaksi, että duunareiden työ on fyysisesti rankempaa, eikä työnkuva ole usein niin monipuolinen.

Miksi parempi palkka tarkoittaa, että ylipäätään voi paremmin, on hoikempi, terveempi ja kauniimpi? Vai onko se niin? Miksi amikset vaan voi huonommin?

Tule keskustelemaan aiheesta yhteisöön tiistaina 20.9. klo 18–19.30. Kaikkien keskusteluun osallistuneiden kesken arvotaan leffalippuja! Keskustelussa mukana Elämä On Parasta Huumetta ry:n, Elämäntapaliiton ja Terveys ry:n yhteisen hankkeen työntekijöitä. Hanke tähtää ammattiin opiskelevien terveyserojen kaventamiseen.

Elämäntapaliiton Terve Amis! selvitys

Yhteenveto teemaviikosta

Yhteisössä pidettiin teemaviikko aiheella ”Amikset ne vaan voi huonommin… Mistä terveyserot johtuvat?”. Teemaviikkoon sisältyi kysely, johon tuli 317 vastausta. Kyselyssä kartoitettiin muun muassa mielipiteitä siitä, mistä terveyserot johtuvat ja kuka niistä on vastuussa. Vastaajista 62 % on sitä mieltä, että terveyseroista on vastuussa opiskelijat itse. Myös terveyserojen kaventamisen vastuu on opiskelijoilla itsellään, ainakin tätä mieltä on 63 % vastaajista. Kyselyssä kysyttiin myös mielipiteitä siitä, mistä alkoholin kokonaiskulutuksen kasvu johtuu. Vastauksissa korostuivat alkoholin mielikuvamainonta ja helppo saatavuus. Vastausvaihtoehto ”Muu syy” sai myös paljon kannatusta. Tiistaina 20.9. pidetyssä chatissa koetettiin avata tätä seikkaa tarkemmin. Chatissa puhuttiin yksinäisyydestä ja alkoholin juomisen sosiaalisesta merkityksestä paljon. Amiksissa on eroja, toisissa viihtyvyyteen ja ryhmäyttämiseen käytetään aikaa, toisissa ei. Jos tupakkatauot ovat ainoa mahdollisuus tutustua uusiin kavereihin, kuinka moni haluaa jättää tämän mahdollisuuden käyttämättä? Chatissa oli vieraita EOPH:n, Elämäntapaliiton ja Terveys ry:n yhteisestä Amis-hankkeesta. Hanke toimii ammattiin opiskelevien terveyden edistämiseksi.

Kaikkien chatissa olleiden kesken arvottiin leffalippu ja EOPH-tuotteita. Arvonnan voittaja löytyi tällä kertaa Hyvinkäältä. EOPH onnittelee :)

Lainauksia chatista:

niitä joita yleisesti on kiinnostanu vähemmän peruskoulu ja on keskittyny enemmän siihen pelleilyyn niin kai siellä sit vaikka mitä tapoja on kertyny kasaan

voisi kuvitella että lukiolaiset pänttää, niin niiden ainakin pitäisi tehdä

ehkä ne amikset hakee sitten jotain siitä viinasta

ja jos on hakeutunut amiksessa alalle joka ei todellisuudessa voisi vähempää kiinnostaa, niin sillon se heijastuu aikuiselämään ja se on semmosta paskaa oravanpyörää jolloin odotetaan niitä viikonloppuja ja rillutteluja

sit kans niitä jotka huvikseen lähtee juomaan ja saa koulukavereita mukaan. Samantapanen meininki tupakoinnissa.. Se on sosiaalinen tapa

tupakkapaikalla tuntuu tutustuvan hyvin ihmisiin

tai amiksessa joillekkin aloille tavallaan kuuluu se tupakan poltto... esim autoala tai raksa

Mikä tuossa amishommassa ensimmäisenä tulee mieleen on ehkä se, että aika monestikin ammattikouluun (etenkin pieniltä kyliltä) lähdetään ryhmäpaineen ajamana, ja kavereitten mukana, mikä jo itsessään kertoo siitä, että näille nuorille sosiaalinen hyväksyntä on tärkeää. Alkoholin käyttö taas on aika helppo ja nopea tapa saada ikäistensä hyväksyntä, koska kaikki tahtovat kuulua johonkin porukkaan.

jos ei oo mikään maailman vahvin persoona niin aika helpolla sitä sitten tekee jotain semmosia juttuja, mitä muutkin

Kysely

Mistä terveyserot ammattiin opiskelevien ja lukiolaisten välillä mielestäsi ensi sijassa johtuvat?
Yhteiskunnallisesta eriarvoisuudesta (37)
Opiskelijoista itsestään (194)
Politiikasta (3)
Kasvatuksesta ja kotioloista (49)
Jostain muusta/ En osaa sanoa (32)

Kenen vastuulla terveyserojen kaventaminen ensi sijassa on?
Oppilaitoksilla (45)
Kodeilla (54)
Opiskelijoilla itsellään (197)
Julkishallinnolla (14)
Järjestöillä (4)

Miksi alkoholin kokonaiskulutus on jatkuvasti noussut ehkäisevästä päihdetyöstä huolimatta?
Kansalaisten tulotaso on noussut ja kulutus suuntautuu alkoholiin (50)
Alkoholin mielikuvamainonnasta (126)
Keskiolut on liian vahvaa (18)
Ehkäisevässä päihdetyössä on ollut väärät painotukset (88)
Alkoholin helposta saatavuudesta (187)
Jostain muusta syystä (147)

Minkälainen ehkäisevän päihdetyön kampanja olisi mielestäsi hyvä?
Sisältää paljon tietoa (95)
Antaa varoittavia esimerkkejä (170)
On hauska (115)
Hyvä tai huono, pääasia että jää mieleen (146)
Sellainen, että saa itse jotenkin osallistua (106)
Sellainen, missä joku julkisuuden henkilö esiintyy (86)

Missä tai millä parhaat ehkäisevän päihdetyön kampanjat voidaan mielestäsi tehdä?
TV:ssä (210)
Lehdissä (114)
Internetissä (222)
Koulussa (197)
Julisteissa (esim. ulkomainonta) (146)
Matkapuhelimella (esim. sovellukset, pelit) (70)

Synkissä, joskus jopa itsetuhoisissa ajatuksissa on yleensä kyse siitä, että joku tunnetila koetaan sietämättömäksi. Esimerkiksi häpeä tuntuu niin isolta, ettei millään tahdo jaksaa. Myös pettymys tai suru on tavallinen itsetuhoisten ajatusten aiheuttaja. Itsetuhoisissa ajatuksissa on usein kyse halusta päästä eroon sietämättömästä olotilasta eikä niinkään halusta kuolla. Toisinaan pahaa oloa puretaan itseään vahingoittamalla, esimerkiksi viiltelemällä. Jos sinä tai ystäväsi viiltelee itseään, ei avun hakemista kannata viivytellä.

Vaikka ensiksi tuntuisi siltä, että tilanne on niin hirveä, ettei siitä millään voi ulkopuolisille puhua, puhuminen kuitenkin yleensä kannattaa. Kun tilanteestaan kertoo toiselle ihmiselle, esimerkiksi kriisityöntekijälle, ei ole enää niin yksin ja pystyy ehkä huomaamaan, miten synkistä ajatuksista voisi päästä eroon. Kun tilanteestaan ja tunteistaan puhuu jonkun kanssa, niitä voi ymmärtää paremmin myös itse.

Jos itsetuhoiset ajatukset johtuvat vaikeasta elämäntilanteesta, on tärkeää, että olosuhteisiin yritetään vaikuttaa. Kenelläkään ei saa olla viikosta toiseen kurjaa. Jos itsetuhoisten ajatusten taustalla on esimerkiksi koulukiusaamista, kiusaamiseen on kyettävä puuttumaan. Kannattaa aina muistaa, että mikään elämäntilanne ei ole niin hirveä, etteikö parempia aikoja voisi olla jo pian tulossa.

Joskus itsetuhoiset ajatukset liittyvät johonkin sairauteen, esimerkiksi masennukseen tai syömishäiriöön, silloin myös näihin asioihin on etsittävä apua esimerkiksi nuorisopsykiatrian poliklinikalta tai kouluterveydenhuollosta.

Yhteisössä keskustellaan aiheesta 16.8. klo 18.00-19.30. Vieraana asiantuntijoita Mielenterveysseurasta. Kaikkien keskustelijoiden kesken arvotaan leffalippuja, tervetuloa mukaan!


Linkkejä:

Valtakunnallinen kriisipuhelin

Mielenterveysseuran nuorten sivut

Mistä apua?


Teemaviikon yhteenveto


Yhteisössä pidettiin teemaviikko itsetuhoisista ajatuksista. Aiheesta pidettiin chat-keskustelu tiistaina 16.8., jossa oli vieraana Suomen Mielenterveysseuran kriisityöntekijöitä. Kaikkien chattiin osallistuneiden kesken arvottiin leffalippuja, voittajille on ilmoitettu henkilökohtaisesti.

Teemaviikkoon liittyvään kyselyyn tuli 1 200 vastausta. Kyselyn mukaan 74 % vastaajista on kokenut itsetuhoisia ajatuksia. Eniten itsetuhoisia ajatuksia vastaajien mielestä aiheuttavat yksinäisyys, tunne että ei ole ketään kenelle puhua, vaikeat elämänkokemukset ja koulukiusaaminen/syrjintä. Avun saamisen ja hakemisen vaikeuksista on puhuttu mediassa runsaasti, mutta kyselyssä nämä seikat nousivat vasta kolmannelle sijalle kysyttäessä miten selvitä itsetuhoisista ajatuksista. Vaikeimmaksi koettiin se, että muut eivät ota ajatuksia tosissaan ja toiseksi vaikeimmaksi ajatus siitä, että olisi selvittävä yksin. Vastaajien mielestä itsetuhoisia ajatuksia ehkäisee parhaiten ystävien seura ja mielekäs tekeminen, kuten harrastukset.

Chatissa puhuttiin paljon siitä, mikä on itsetuhoista käytöstä ja miten sen voi tunnistaa. Monilla oli myös kokemusta itsetuhoisesta käyttäytymisestä esimerkiksi kaverien kautta. Monet jakoivat kokemuksiaan ja neuvoja, miten itsetuhoisista ajatuksista voi päästä eroon. Tilannetta helpottaviksi keinoiksi mainittiin musiikki, ystävät, liikunta ja ammattiapu.



Lainauksia keskustelusta:

aihehan on itsessään monelle varmasti vaikea, kuten myös minulle. Harvemmin sitä kehtaa lähteä ongelmistaan puhumaan, vaikka tietäisikin sen tekevän hyvää.

mutta mikä tarkalleen lasketaan itsetuhoisiksi ajatuksiksi? onko itsemurhan ajattelu jo pelkästään semmonen, vaikka ei olisi mitään aikeita suoriutua siitä

läheisistä ei ole onneksi tarvinnut olla huolissaan. töissä ja kaupungilla, kun näkee kuinka nuoret käyttävät päihteitä niin alkaa huolestuttamaan maailmanmeno

Siis onhan liikunnalla itsensä rääkkäys aika pitkälti verrattavissa viiltelyyn?

Mulla on tapana aina piirtää ku on paha olla ja musta se on toiminut :)

eniten siinä koko prosessissa minun käsityksen mukaan on kyse siitä että oppii tuntemaan ja hyväksymään itsensä.


Kysely

1199 vastausta

Onko sinulla ollut itsetuhoisia ajatuksia?


Kyllä (887)

Ei (300)



Mikä voi mielestäsi aiheuttaa eniten itsetuhoisia ajatuksia?

Koulukiusaaminen tai muu syrjintä (228)

Köyhyys (17)

Opiskeluun tai työhön liittyvät asiat (esim. suorituspaineet, menestymisen pakko, halu olla suosittu) (52)

Opiskelupaikan puuttuminen/työttömyys (8)

Päihteiden käyttö (17)

Seurustelusuhteen katkeaminen (100)

Tunne, ettei ole ketään kenelle puhua/yksinäisyys (352)

Vaikeat elämänkokemukset (306)

Vaikeudet kotona tai perheessä (113)



Mikä itsetuhoisista ajatuksista selviytymisessä tai niiden voittamisessa on vaikeinta?

Ajatus siitä, että on selvittävä yksin (232)

Avun hakeminen/avun saaminen (186)

Huolen aiheuttaminen läheisille (163)

Pelko (157)

Puhuminen itsetuhoisuudesta (131)

Se, jos muut ihmiset eivät ota ajatuksia tosissaan (304)



Mikä mielestäsi ehkäisee parhaiten itsetuhoisia ajatuksia?

Ajatusten ja kokemusten käsitteleminen internetissä (23)

Ammattiapu (123)

Harrastukset/mielekäs tekeminen/lemmikkieläin (226)

Keskusteleminen saman kokeneiden/vertaisten kanssa (119)

Maailmankatsomus/oma uskonto (15)

Muiden ihmisten seuraan hakeutuminen (78)

Perhe (46)

Ystävien seura (541)



Mistä viimeksi sait hyvää oloa?


Harrastuksista (58)

Kavereista (400)

Uskonnosta/Elämänkatsomuksesta (9)

Lemmikkieläimistä (58)

Liikunnasta (30)

Lukemisesta tai kirjoittamisesta (25)

Luonnosta (9)

Matkustelusta (3)

Musiikista (227)

Opiskelusta (9)

Pelaamisesta (26)

Perheestä (24)

Piirtämisestä tai maalaamisesta (20)

Ruuasta (26)

Seksistä (82)

Seurustelusta (137)

Shoppailusta (18)

Suvusta (2)

Teatterista, elokuvista tai TV:n katselusta (12)

Työstä (8)

Tietopaketti:

Onko päihteidenkäyttö yksityisasia?
Milloin voi todeta päihteidenkäytön kuuluvan vain ja ainoastaan itselleen? Silloinko kun homma on hanskassa? Mistä sen tietää, että päihteidenkäyttö on hallinnassa? Entä mitä haittaa siitä nyt voisi olla muille?

Missä kohtaa raja ylittyy, eikä se enää olekaan oma asia ja saako siihen puuttua? Päihteidenkäyttö nakertaa ensisijaisesti omaa terveyttä jos pohtii asiaa yksinkertaistetusti. Voiko yksilö kuitenkaan olla täysin irrallinen osa yhteiskuntaa? Millä tavalla päihteidenkäyttö voi vaikuttaa välillisesti läheisiin ja yhteiskuntaan?
Näkökulmia päihteidenkäytön vaikutuksista muihin on lukuisia. Onko moottoriajoneuvon päihtyneenä ajaminen oma asia? Entä voiko omalla esimerkillä olla vaikutusta muihin? Onko julkisuuden henkilöillä erilainen vastuu esimerkkikäyttäytymisen suhteen kuin rivikansalaisella?

Milloin on jokaisen oma asia päättää juomisestaan? Nuorena aloitettu päihteidenkäyttö kasvattaa suurkuluttamisen riskiä aikuisiällä samalla kun siitä aiheutuneet kustannukset maksaa usein yhteiskunta.

Oletko koskaan miettinyt että voisitko mahdollisesti sinä olla kannustavana esimerkkinä jonkun toisen päihteidenkäytölle tai -käyttämättömyydelle?

Tule keskustelemaan aiheesta tähän yhteisöön tiistaina 14.6.2011 kello 18–19.30.

Yhteenveto

Tiistai-iltana 13.6. pidettiin chat aiheesta Onko päihteidenkäyttö yksityisasia? Aiheesta käytiin keskustelua pienen aktiivisen joukon kanssa. Keskustelua käytiin itsemääräämisoikeudesta – puolesta ja vastaan. Aihe ei ollut yksiselitteinen ja asioita tarkasteltiin monesta eri näkökulmasta.

Keskusteluissa pohdittiin sitä, kuinka muiden puuttumista omiin asioihin ei arvostettu. Oli myös vaikea määritellä ongelmakäyttö. Jos omasta mielestä ei ole ongelmakäyttäjä, kun taas muiden mielestä kyllä – onko se silloin ongelma? Puhuttiin myös siitä, miten kavereiden päihteidenkäyttöön voi puuttua ja olla tukena. Osallistujilta tulikin hyviä vinkkejä siihen miten keskustelua voisi avata kaverin kanssa. Päädyttiin myös pohtimaan ajoneuvojen ajamista päihtyneenä. Keskustelua herätti se, että voiko sitä juoda vähän ennen ajamista, vai pitäisikö pystyä olemaan silloin kokonaan ilman.

Onko päihteidenkäyttö yksityisasia, jos hoitokulut ym. maksaa valtio tai kunnat? Naapureiden tupakointi ei tuntunut häiritsevän. Usein asiat joita on saanut tai joutunut kokemaan omakohtaisesti on ne, joista ärsyynnytään. Naapureiden möliseminen ei kiinnosta periaatteellisella tasolla, kunnes huomaat heidän muuttaneen asuntosi yläpuolelle.

Aiheeseen liittyvään kyselyyn vastasi 981 henkilöä. Kyselyn tulosten perusteella suuren osan mielestä (64 %) läheiset ja sukulaiset ovat niitä, joiden tulisi ensisijaisesti puuttua nuorten päihteidenkäyttöön. 53 % mielestä kaikkien alle 18-vuotiaiden juomiseen tulisi puuttua tiukasti. Huonoin tapa puuttua kaverin päihteidenkäyttöön on kiellot ja rangaistukset, sitä mieltä oli jopa 60 % vastaajista. 59 % oli sitä mieltä, että päihteidenkäyttöön puututtaessa tulee ensisijaisesti vaikuttaa käytön syihin, myös käytön vähentäminen tai lopettaminen koettiin yhtenä keinona. 47 % vastaajista kertoivat etteivät olleet huolissaan kavereiden päihteidenkäytöstä mikä tarkoittaa, että tavalla tai toisella 53 % vastaajista on ollut yhden, useamman tai itsensä päihteidenkäytöstä huolissaan.

Otteita keskustelusta:

”Eikä kuulu kellekään eikä kenenkään tarvii puuttua.”

”Ei kai käsissä pysyvä päihteidenkäyttö aiheutakaan huolia muissa.”

”ainakin ton yhden kaverin kohdalla ruvettiin huolestuu vähän liian myöhään”

”omaa kokemusta asiasta on, mutta ei me kavereiden kesken mitenkää voitu auttaa, sen piti vaan ite tajuta että nyt menee viinan kanssa överiksi :L”

”no ite vaa muistutan kamuja että juokaa vettäki välillä ja pakotan niitä juomaa vettä mun kaa jos niillä alkaa liikaa ottamaaan”

”Ku pystyy vilpittömästi sanoo et hei, oon huolissani, tykkään sust liikaa kattoakseni sun kärsimystä.”

”saapaha tytöiltä hymyjä ja sitte mukavaa palautetta kyytiläisiltä ku pysy selvin päin”

”jos esimerkiksi käy ulkona syömässä, niin kyllähän johonkin kunnon pihviannokseen punaviini kuuluu ihan oleellisena osana, eikä sitä oikein voi korvata millään muulla juomalla”

”jos on nii kermaperse ettei viinin siasta voi vettä juoda ni pakkohoitoo siinä tarvitaa :D”

”jos tupakoi ja pummaa elämänsä ja hoitaa keuhkonsa yhteiskunnan rahoilla niin hv”

Kenen asia on puuttua nuoren liialliseen päihteidenkäyttöön?
Läheisten ja sukulaisten (627)
Kavereiden (112)
Viranomaisten ja koulun (72)
Ei kenenkään, se on oma asia (164)

Onko olemassa ikärajaa siihen, milloin nuoren päihteidenkäyttöön pitää puuttua tiukasti?
12 vuotta (189)
14 vuotta (128)
16 vuotta (62)
Kaikki alle 18 vuotiaat (521)
Ei tarvitse puuttua (79)

Mikä on mielestäsi kaikista huonoin tapa puuttua kaverin päihteidenkäyttöön?
Kiellot ja rangaistukset (kuten kaveripiiristä erottaminen) (584)
Palkitseminen päihteettömyydestä (kuten palkinnon lupaaminen, jos on käyttämättä päihteitä tietyn ajan) (106)
Järjen puhuminen (vetoaminen terveys- ja ihmissuhdeongelmiin) (56)
Ammattilaisille kertominen (esim. koulukuraattorille) (61)
Vanhemmille kertominen (66)
Kaikki tavat ovat vääriä, ei ole kaverin asia (99)

Mihin nuorten päihteidenkäyttöön puututtaessa tulee kiinnittää ensisijaisesti huomiota?
Käytön vähentämiseen tai lopettamiseen (263)
Käytön syihin (578)
Läheisten tukemiseen (53)
Ei pidä puuttua ollenkaan (79)

Huolestuttaako sinua jonkun kaverisi päihteidenkäyttö?
Kyllä, useammankin kaverin (125)
Kyllä, yhden (73)
Kyllä, toisinaan (233)
Ei huolestuta (460)
Luulen, että kaverit ovat enemmän huolissaan minusta (82)

Rahapelit K18 – mitä mieltä?

Alle 18-vuotiaat eivät saa enää pelata rahapelejä, sillä rahapelaamisen ikäraja nousi Suomessa uuden arpajaislain myötä 18 vuoteen. Heinäkuuhun mennessä myös kaikki rahapeliautomaatit ovat kiellettyjä alaikäisiltä – myös samaan perheeseen kuuluvien täysi-ikäisten seurassa ja luvalla.

Ikärajat on asetettu, jotta lapsia ja nuoria voitaisiin suojella peleistä mahdollisesti aiheutuvilta haitoilta. Useat nuoret kuitenkin kokevat, että ikärajat ovat liioittelua ja niiden varjolla vain kielletään kaikki kiva alaikäisiltä. Mitä mieltä sinä olet? Ovatko sinusta ikärajat tarpeen ja ovatko ne oikein asetettu?

Tule keskustelemaan yhteisöömme rahapelaamisen ikärajoista ti 17.5 klo 18–19.30. Nyt sinulla on tilaisuus saada vastauksia suoraan rahapeliyhtiöiden edustajilta. Veikkauksen ja Raha-automaattiyhdistyksen ihmisille on mahdollisuus esittää kiperiäkin kysymyksiä ikärajoista, tule siis mukaan keskustelemaan!


Linkkejä:

Pelitaidon nettisivut http://pelitaito.fi/

Veikkauksen ikärajasivut https://www.veikkaus.fi/fi/yritysVastuu/sosiaalinen?item=ikaraja

Raha-automaattiyhdistyksen nuorten sivut http://www.ikarajamuuttuu.fi/

Rahapelit K18 – mitä mieltä?
Yhteenveto

Pidimme chatin rahapelien ikärajoista 17.5. Chatissa oli mukana asiantuntijavieraat Veikkaukselta ja Raha-automaattiyhdistyksestä.

Keskustelu oli rauhallista ja osallistujien joukko oli pieni, mutta melko aktiivinen. Chattiin osallistuneiden mielestä uusi 18 vuoden ikäraja on pääosin ok ja joidenkin mielestä se voisi olla jopa korkeampi. Keskustelijat pohtivat myös ikärajavalvonnan haasteellisuutta esim. kaupoissa.

Ikärajoista keskustelu siirtyi rahapeleihin yleensä. Osa piti rahapelejä turhana, osa kertoi itsekin pelaavansa, mutta kohtuudella. Urheiluvedonlyönti nousi mukaan keskusteluun Suomen MM-jääkiekkokullan innostamana. Joukossa oli myös alaikäisiä rahapelien pelaajia, joista joku kertoi pelaavansa yhdessä vanhempien kanssa. Keskustelussa sivuttiin myös peliongelmia ja rahapelaamiseen liittyviä uskomuksia ja vääriä käsityksiä. Chatin perusteella nuoret olivat hyvin perillä uusista ikärajoista ja rahapeleistä yleensäkin.

Aiheeseen liittyvään kyselyyn tuli yli 700 vastausta. Kyselyn tulosten perusteella kaikki eivät hyväksy rahapelaamisen 18 vuoden ikärajaa, vaan yli puolet vastanneista pitää sitä liian korkeana. Jopa 76 % vastanneista oli pelannut alaikäisenä rahapelejä ja 40 % vastaajista piti alaikäisenä pelaamaan pääsemistä ”helppona kuin heinän teko”. Lähes puolet vastanneista piti rahapelaamisen ikärajan noston tärkeimpänä perusteluna sitä, että nuorena aloitettu pelaaminen lisää riskiä myöhempään ongelmapelaamiseen. Sen sijaan rahapelikulutuksen määrä ei ole kyselyn mukaan kovinkaan hyvin tiedossa. Suomalaiset häviävät rahapeleihin päivittäin jopa 3,8 miljoona euroa (v. 2009). Tämä tieto yllättää varmasti monet, sillä kyselyyn vastanneista 87 % veikkasi summaa pienemmäksi.

Otteita keskustelusta:

K- 18 on loistava. Ja on ollu ilo huomata, että valvonta sen toteutumisessa on parantunu huomattavasti.

Kaikki menee mult justiin ohi ennen ku täytän 15

Â…mun yks kaks kolme kamuu pelaa mut en mie ainakaan tuhlaa rahaa sellaseen turhuuksiin

Mutta musta ne rahat menee hyvään tarkotukseen ku eiks niillä just nuoria kannusteta esim liikkumaan sun muuta

Pajatsoon olin itte koukus ku olin jtn 5 varmaa

Mun yks tuttu kanssa pelaa netissä pokeria ja aina tuskailee ku häviää :D







RAHAPELIT-KYSELY




734 vastausta
Mitä mieltä olet rahapelaamisen 18v. ikärajasta?
Se on liian korkea (52 %)
Se on liian matala (2 %)
Se on sopiva (23 %)
Minulle on aivan sama (23 %)

732 vastausta
Oletko pelannut rahapelejä alaikäisenä?
Kyllä, useasti (37 %)
Kyllä, muutaman kerran (39 %)
Kyllä, kerran (5 %)
En (19 %)

730 vastausta
Onko rahapelaaminen alaikäisenä helppoa?
Helppoa kuin heinän teko (40 %)
Kyllä, jos näkee vähän vaivaa (24 %)
Eipä ole, valvonta on tehokasta (9 %)
En osaa sanoa (27 %)

716 vastausta
Mikä on mielestäsi tärkein perustelu rahapelaamisen ikärajan nostamiseen?
Rahapelien ikärajan pitää olla yhdenmukainen alkoholin ja tupakan ikärajan kanssa (4 %)
Nuorena aloitettu pelaaminen lisää riskiä myöhempään ongelmapelaamiseen (44 %)
Suomessa on aikaisemmin ollut muuta Eurooppaa alhaisemmat ikärajat (1 %)
Nuoret ovat erityisen alttiita rahapelihaitoille (15 %)
Nuoria halutaan kontrolloida ja rajoittaa (11 %)
En usko, että sille on kovin hyviä perusteluja (25 %)

712 vastausta
Kuinka paljon suomalaiset häviävät kotimaisiin rahapeleihin päivässä?
n. 250 000 euroa (41 %)
n. 1 200 000 euroa (46 %)
n. 3,8 miljoonaa euroa (13 %)

728 vastausta
Osallistuitko jo leffalippujen arvontaan Elämä On Parasta Huumetta ry:n yhteisössä?
Kyllä (4 %)
En (69 %)
EVVK (27 %)

SEKSITAUDIT

Seksi tuntuu paremmalta ilman kondomia. Tämä on vanha väittämä, joka perustuu ihan vain laiskuuteen. Käyttäähän nykyään kaikki turvavyötäkin, vaikka aluksi siihen totuttautuminen oli hankalaa. Kyse on turvallisuudesta.

Monet seksitaudit voivat olla oireettomia, jostain syystä hoitoon ei osata mennä ja silloin taudit pääsevät leviämään. Pelottavaa on se, että klamydia on erittäin yleinen nuorten keskuudessa. Se kertoo siitä, että nuoret eivät käytä kondomia.

Lisääntyneen matkailun johdosta rupeavat muutkin seksitaudit, kuin klamydia, leviämään nuorten keskuudessa. Hiv:ä on nuorten keskuudessa vielä vähän, mutta nyt jo uusia tartuntoja on todettu. Ei tarvita kuin yksi tartunnan saanut, joka ei tiedä tartunnastaan ja virus pääsee leviämään. Mahdollisuus saada tartunta on aina 0- 100 %. Jokainen suojaamaton seksitilanne on riskitilanne.

Miksi kondomin käyttäminen on niin hankalaa? Miksi kondomin puheeksi ottaminen on noloa? Sehän vain kertoo siitä, että välittää itsestään ja kumppanista. Mitä pitäisi tehdä, jotta kondomia käytettäisiin aina, ja vältyttäisiin turhilta riskeiltä ja morkkiksilta? Tule keskustelemaan aiheesta torstaina 28.4. klo 18-19.30! Vieraana HIV-tukikeskus. Lisää oikeaa tietoa seksitaudeista voi käydä katsomassa osoitteessa www.justwearit.fi


SEKSITAUDIT TEEMAVIIKON YHTEENVETO

Yhteisössä pidettiin teemaviikko Seksitaudit, ja mukana oli asiantuntijavieras HIV-tukikeskuksesta.

Teemaviikkoon liittyvään kyselyyn vastasi 742 henkilöä, ja vastausten perusteella Suomen nuorisolla on seksitauteihin liittyvä tieto hyvin hallussa. Chatti pidettiin torstaina 28.4. ja siihen osallistui hyvin porukkaa. Chatissa keskusteltiin suojaamattoman seksin haitoista, HIV:n leviämisestä ja tarttumisesta sekä koulun seksivalistuksesta. Vaikka HIV ei suudeltaessa tartukaan, chattaajat eivät olleet valmiita hiv-positiivista henkilöä suutelemaan. Muistutuksena kuitenkin, että taudit eivät näy päällepäin, joten turvaseksi on ainut tapa välttyä taudeilta. Myös suuseksissä! Arvoimme teemaviikon aikana leffalippuja ja kondomipaketteja, onnettaren suosikit löytyivät tällä kertaa Oulusta, Voikkaalta, Kortelasta, Kangasalalta ja Tampereelta! ONNITTELUT!

Turvallista vappua kaikille!

Lainauksia chatista:

No siis terveystiedontunnilla meillä on tosi jees opettaja, joka on just selittänyt hyvin kaikkia asioita suojauksesta ja sukupuolitaudeista... Pojat vaan nakkelee toisia paperipalloilla ja mietin, että kyllä sitten tulee paniikki, kun tyttö on paksuna tai tauti tai jotain.

Mulle vanhemmat opetti että ei saa suostua mihinkään jos painostetaan. että sitten vasta kun on itse valmis ja tietää asioista

Jos se tuntuu yksilöstä paremmalta ilman kumia niin se tuntuu

Kondomin käyttäminen on hankalaa, jos sitä ei ole koskaan käyttänyt


SEKSITAUDIT KYSELY

Seksitaudit tarttuvatÂ…
a) Sperman välityksellä (31)
b) Emätineritteen välityksellä (9)
c) Touhutippojen välityksellä (9)
d) Veren välityksellä (28)
e) Voivat tarttua kaikkien edellä mainittujen välityksellä (656)

Klamydia aiheuttaaÂ…
a) Lapsettomuutta (676)
b) Hiusten kasvua (8)
c) Hauskoja tilanteita (31)
d) Ruusun tuoksua (11)

Vain YKSI on oikein: HIV voi tarttuaÂ…
a) Saunan lauteilta (9)
b) Ruoan/juoman välityksellä (3)
c) Suojaamatonta seksiä harrastamalla (704)
d) Suutelemalla (4)
e) Kättelemällä (13)

Vain YKSI on oikein: Mikä ehkäisykeino suojaa seksitaudeilta?
a) E-pillerit (16)
b) Minipillerit (7)
c) Kierukka (14)
d) Kortsu eli kondomi eli kortonki eli spärrä eli spärdäri eli sadeviitta eli kumipuku (695)

Tiedätkö tarpeeksi seksitaudeista?
a) Luulisin näin (466)
b) Todellakin! (127)
c) En varmasti (83)
d) Ei kiinnosta (57)

Alkoholi ja masennus

Tuikku murheeseen! Suomalaisessa kulttuurissa on totuttu helpottamaan tunteita alkoholilla. Mutta mikä yhteys alkoholilla ja masennuksella on? Onko toinen syy ja toinen seuraus? Kumpi on kumpi?

Useimmiten naisilla masennusoireilu alkaa ensin, ja sitä helpotetaan alkoholilla. Miehillä tie kulkee useimmin toiseen suuntaan, runsaasta alkoholinkäytöstä seuraa masennusta. Alkoholitutkimussäätiön tekemän tutkimuksen mukaan erityisesti humalahakuinen juominen lisää masennusta. Syy on ilmeisesti krapulassa, silloin aivojen mielihyvää tuottavan hormonin, serotoniinin, määrä laskee. Masennuksessa serotoniinitaso on aivoissa alhainen. Krapulasta johtuva masennus usein helpottaa viimeistään 4 viikon kuluttua, kun alkoholinkäyttö on lopetettu. Sinä aikana serotoniinitaso ehtii palautua. Kuitenkin, jos juominen jatkuu myös masennusoireilu jatkuu.

Alkoholi aiheuttaa nousuhumalassa keinotekoisen mielialan kohoamisen. Masennusta potevilla se on pikainen apu, mutta vain hetkeksi. Alkoholi on huono itsehoitolääke masennukseen. Se voi myös haitata mahdollisten mielialalääkkeiden vaikutuksia. Millä muilla keinoin voisi saavuttaa mielihyvää? Tule keskustelemaan aiheesta yhteisöömme tiistaina 22.3 klo 18.-19.30!


Teemaviikon yhteenveto

Yhteisössämme pidettiin teemaviikko aiheesta alkoholi ja masennus. Teemaviikkoon sisältyy aina aiheeseen liittyvä kysely. Saimme kyselyymme upeat 593 vastausta, kyselyä oli myös kommentoitu 26 kertaa ja annettu 8 sydäntä. Kiitos niistä!

357 vastaajan mielestä alkoholi voi joskus helpottaa pahaa oloa, mutta vain hetkellisesti. Silti yli 200 vastaajaa ei ole ikinä helpottanut pahaa oloaan juomalla. Suurimalla osalla kyselyyn vastaajista tuntuu asiat olevan tällä hetkellä hyvin (289 vastausta) ja paras helpotus pahaa oloon tulee sosiaalisista suhteista, kavereilta tai seurustelukumppaneilta.

Aiheesta pidettiin chatti tiistaina 22.3. Melko hiljaisessa chatissa keskusteltiin alkoholista ja masennuksesta yleisesti, miten alkoholi vaikuttaa ja miksi se helpottaa hetkellisesti pahaa oloa. Myös muista pahaa oloa helpottavista tekijöistä keskusteltiin, kuten liikunnasta ja sosiaalisista suhteista. Osalla chattailijöistä oli myös omakohtaisia kokemuksia aiheesta.


Lainauksia chatista:

koska mies ei osaa purkaa tunteitaan ni se juo

en ite ainakaan päissään saa kunnolla nukuttua

Mun mielestä alkoholi ja masennus ovat kummatkin seurauksia jostain.

kaverien poika-tai tyttöystävän tai jonku itelle tärkeen henkilön lähellä olo silloin ku on vaikeeta oikeesti helpottaa että se jaksaa pitää susta huolta


Teemaviikon kysely

Auttaako alkoholi masennukseen tai pahaan mieleen?
Toki 66
No ei 149
Ehkä hetkellisesti 357

Onko alkoholi hyvä unilääke?
Kyllä 93
Ei 315
Joskus 163

Oletko koskaan helpottanut pahaa oloa juomalla?
Usein 103
Joskus 226
En ikinä 242

Onko sinulla mielestäsi asiat tällä hetkellä hyvin?
Kyllä 289
Ei 147
En osaa sanoa 133

Mikä on paras päihteetön helpotus pahaan oloon?
Hyvät ystävät 253
Tyttö- tai poikakaveri 170
Yksinolo 38
Liikunta 56
Ruoka 30
Joku muu, mikä? 24

KOTIVÄKIVALTA – TEEMAVIIKON YHTEENVETO

Yhteisössä pidettiin teemaviikko aiheesta kotiväkivalta. Teemaviikkoon sisältyi kysely, johon saimme 465 vastausta. Kyselyyn vastanneista 251 henkilöä oli sitä mieltä, että kotiväkivallasta ei puhuta riittävästi. Väkivallan eri muodot, fyysinen-, henkinen-, taloudellinen- ja seksuaalinen väkivalta ja kaikkien näiden uhka, tunnistettiin melko hyvin. Kotiväkivallan ehkäisystä kysyttäessä vastaajien mielipide jakautui eri vaihtoehtojen välillä. Yksittäisistä keinoista eniten vastattiin, että ihmisten (kuten naapurien) tulisi puuttua herkemmin epäiltäessä kotiväkivaltaa. Vain 34 vastaajaa oli sitä mieltä, että kotiväkivaltaan ei tulisi puuttua lainkaan.

Chatti pidettiin yhteisössä 22.2. Asiantuntijavieraita oli Ensi- ja turvakotien liitosta. Melko hiljaisessa chatissa keskusteltiin seurusteluväkivallasta ja pohdittiin väkivallan eri ilmenemismuotoja.

Lainauksia keskustelusta:

olihan semmonen joku tapaus briteissäkin missä joku nainen fyysisesti pahoinpiteli miestään jatkuvasti ja lopulta puukotti sitä niin ei se mies ikinä kehdannu sanoa siitä mitään

televisiossa ja radiossa voisi olla vaikka mainos jossa varoitetaan kotiväkivallasta : )

Aika vaikee lopettaa sellanen suhde jossa kokee olevansa alakynnessä. Parempi olla vaan hiljaa ja toivoa ettei se nyt kilahda taas jostai

lasketaanko se henkiseksi väkivallaksi parisuhteessa jos vaaditaan hirveästi kaikkea mihin ei kykene suoriutumaan

Jäkättäminen ei oikeuta käyttämään väkivaltaa




Kotiväkivalta tietopaketti


Mistä puhumme, kun puhumme kotiväkivallasta? Kotiväkivaltaa tai lähisuhdeväkivaltaa voi esiintyä perheissä erilaisissa muodoissa. Kotiväkivaltaan kuuluu avo- tai aviopuolisoiden keskinäinen väkivalta, vanhempien lapsiinsa kohdistama väkivalta ja lasten vanhempiinsa ja toisiinsa kohdistama väkivalta. Sitä voi esiintyä eri muodoissa, fyysisenä väkivaltana (potkiminen, lyöminen, töniminen jne.), henkisenä väkivaltana (haukkuminen, mitätöiminen jne.), seksuaalisena tai taloudellisena väkivaltana. Kotiväkivaltaa voi esiintyä vain jossain tietyssä muodossa, mutta useimmiten sitä esiintyy eri muodoissa koko ajan kiihtyen.

Kuka on uhri kotiväkivallassa? Tietenkin itse teon kokija, mutta myös tekijä on uhri. Molempia voidaan auttaa ja apua löytyy useista paikoista. Tärkeintä on tunnistaa teko ja myöntää sen olemassaolo. Apua ja lisää tietoa löydät NETTITURVAKODISTA.

Tule keskustelemaan tästä vaikeasta aiheesta tiistaina 22.2. klo 18-19.30 Vieraana asiantuntija Ensi- ja turvakotien liitosta! Muista vastata myös kyselyyn, voit voittaa leffaliput!


KOTIVÄKIVALTA KYSELY JA TULOKSET

Mikä seuraavista on kotiväkivaltaa?
a) Fyysinen väkivalta (lyöminen, potkiminen, töniminen ym.) (75)
b) Fyysisen väkivallan uhka (5)
c) Henkinen väkivalta tai sen uhka (5)
d) Seksuaalinen väkivalta tai sen uhka (5)
e) Taloudellinen väkivalta (4)
f) Kaikki edellä mainitut (324)

Mikä seuraavista voi auttaa kotiväkivallan uhreja?
a) Poliisi (23)
b) Ensi- ja turvakodit (5)
c) Lastensuojelu / sosiaalityöntekijät (60)
d) Kuraattori tai muu kouluhenkilökunta (5)
e) Kaverit, läheiset, tuttavat (21)
f) Kaikki edellä mainitut voivat auttaa (294)
g) Joku muu taho (7)

Mikä seuraavista voi auttaa kotiväkivallan tekijää?
a) Poliisi (91)
b) Ensi- ja turvakodit (10)
c) Lastensuojelu / sosiaalityöntekijät (41)
d) Kuraattori tai muu kouluhenkilökunta (13)
e) Kaverit, läheiset, tuttavat (18)
f) Kaikki edellä mainitut voivat auttaa (198)
g) Joku muu taho (45)

Miten kotiväkivaltaa tulisi mielestäsi ehkäistä?
a) Kouluttamalla viranomaisia (11)
b) Tiukentamalla lakeja (30)
c) Ihmisten (esim. naapurien) tulisi uskaltaa puuttua herkemmin (80)
d) Tiedottamalla aiheesta enemmän (61)
e) Kaikilla edellä mainituilla keinoilla (180)
f) Ei millään, mikä tapahtuu kotona on jokaisen oma asia (34)

Puhutaanko kotiväkivallasta mielestäsi riittävästi?
Kyllä (32)
Ei (251)
En osaa sanoa (114)

Hyvä paha kannabis


Kannabiksesta keskustellessa ajaudutaan usein väittelyyn, jossa päihteen haittoja ja haitattomuutta vertaillaan keskenään. Tutkittuja, pitkäaikaisia haittoja kannabiksella ei juurikaan ole, mutta täysin haitaton aine ei kuitenkaan ole. Kannabiksen haitat ovat riippuvaisia monesta seikasta ja etenkin henkilöstä, joka ainetta käyttää. Kannabiksen vaikutukset ovat yksilöllisiä, joten aineen haittoja tai hyötyjä ei voida täysin yleistää.

Mitkä asiat sitten vaikuttavat kannabiksen käytön haittoihin? Ainakin henkilön ikä. Minkä tahansa päihteen käyttäminen vahingoittaa nuoruusiän henkistä ja fyysistä kasvua. Elämän rakentaminen jo nuorena päihteiden ympärille, oli sitten kyseessä kannabis tai alkoholi, vaikuttaa koko tulevaisuuteen. Kaikkiin päihteisiin liittyy myös sosiaalinen puoli, kannabiksen laittomuuden takia voidaan ajautua piireihin, jossa liikkuu myös muita vahvempia aineita. Toinen vaikuttava asia on käytön määrä ja tiheys. Runsaina määrinä ja usein käytettynä kannabis aiheuttaa ahdistusoireita, väsymystä, levottomuutta ja masennusta. Myös uusien asioiden oppiminen ja muistaminen heikentyvät.

Kannabiksella on myös hyviä puolia. Itse kasvatettu kannabis on luomutuote, jonka on todettu vaikuttavan esimerkiksi kipuun lievittävästi. Kannabiksesta voidaan tehdä hamppua, josta voi valmistaa esimerkiksi vaatteita.

Miten kannabis vaikuttaa? Mitä tulee huomioida jos käyttää kannabista? Voiko kannabikseen jäädä koukkuun? Tule keskustelemaan kannabiksesta yhteisöön tiistaina ja torstaina 25.1. ja 27.1. klo 18.00-19.30. Mukana keskustelussa Humaania Päihdepolitiikkaa ry:n puheenjohtaja, TV:stäkin tuttu KIMMO WILSKA!

Teemaviikon yhteenveto

Yhteisössä pidettiin teemaviikko Hyvä paha kannabis, ja chatit olivat 25.1. ja 27.1. Vieraina chatissa olivat Kimmo Wilska Humaania Päihdepolitiikkaa ry:stä ja Lauri Kauppila Suomen Kannabisyhdistyksestä.

Chateissa oli mukavasti väkeä, ja keskustelua käytiin muun muassa kieltolaista, kannabiksen haitoista ja hyödyistä sekä nykyisen päihdelain toteutumisesta. Näkökulmana oli haittojen minimoiminen, paljon tuotiin turvallisempia/parempia käyttötapoja esille. Osa keskustelijoista pohti päihteiden käytön tarkoitusta ylipäänsä, toiset taas vertailivat eri päihteiden vaikutuksia ja haittoja.

Kyselyyn vastasi torstaihin 27.1. mennessä 208 henkilöä. Kannabiksen laillistamista tietyin ehdoin (esim. ikärajalla) kannatti 58 % vastaajista. 34 % vastaajan mielestä kannabis ei ole vaaraton aine, 26 % vastaajan mielestä on. 64 % vastaajista on tarjottu kannabista, ja 44 % vastaajista kertoo sitä myös kokeilleen. 43 % vastaajista ei ole kokeillut kannabista. Leffalippu ja EOPH-tuotteita arvottiin, palkinnot lähtevät Vantaalle ja Joutsenoon. Onnea voittajille!

Lainauksia chateista:

Kaikkeen, josta tykkää voi jäädä koukkuun.

Pitäisikö kieltolaki poistaa? Kuten aikoinaan alkoholin kanssa.

Siis onhan se nyt ihan tosiasia, että laillistamalla/dekriminalisoimalla saadaan markkinat valtion hallintaan ja verotukseen. Käyttö ei tule enää vähenemään, joten asia kannattaisi ottaa hallintaan hyvissä ajoin.

Kyllä tapauksia näkee henk.koht kun suunnat risteytyy, toiset pysyy kannabiksessa, toiset lähtee "ison poikien" mukaan kokeilemaan jotain vahvempia

kaikkihan riippuu annoksen koosta, kyllä molemmilla saa ittesä aika jumiin

Jos vituttaa, ja vetää kannabista, niin vituttaa sen jälkeen vielä laajemmalla skaalalla.

Jos hamppua olisi aina saatavilla, en joisi ollenkaan.

pahin haittavaikutus on ehdottomasti "kuumotus"

Kohtuus on se avainsana päihteidenkäytössä yleisestiki

Pitäs jotenki kitkee se propaganda mitä tossa "hyvä paha kannabis" artikkelissa väitetään että kannabis on aine. kannabis on kasvi, siinä on lehdet ja varret!

Minusta kaikkia huumeiden käyttäjiä kohdellaan kaltoin.

Huumausainepolitiikkaa tulisi käsitellä sosiaalipoliittisesta, ei rikosoikeudellisesta näkökulmasta.
 
Kyselyn tulokset

1. Onko kannabis mielestäsi vaaraton aine?
Tulokset, 208 vastausta:
26%
a) Kyllä
34%
b) Ei
12%
c) Minulla ei ole tarpeeksi tietoa voidakseni vastata
28%
d) Tietyille ihmisille on.

2. Tulisiko kannabis mielestäsi laillistaa Suomessa?
Tulokset, 208 vastausta:
17%
a) Ehdottomasti
58%
b) Tietyin ehdoin kyllä (esim. ikärajalla)
19%
c) Ei missään nimessä
6%
d) En osaa sanoa

3. Tulisiko kannabis mielestäsi dekriminalisoida (poistaa rangaistavuus) Suomessa?
Tulokset, 208 vastausta:
31%
a) Ehdottomasti
46%
b) Tietyin ehdoin kyllä (esim. ikärajalla)
16%
c) Ei missään nimessä
7%
d) En osaa sanoa

4. Onko kannabiksen käytöllä mielestäsi haittavaikutuksia?
Tulokset, 208 vastausta:
62%
a) Toki, kaikilla päihteillä on
26%
b) Ei merkittäviä
6%
c) Ei
6%
d) En osaa sanoa

5. Onko sinulle tarjottu kannabista?
Tulokset, 207 vastausta:
64%
a) Kyllä
30%
b) En
6%
c) En osaa sanoa

6. Oletko kokeillut kannabista?
Tulokset, 208 vastausta:
44%
a) Kyllä
43%
b) En
13%
c) En osaa sanoa / en halua kertoa

Alkoholi ja seksi


Alkoholi vaikuttaa aivojen toimintaan niitä lamaavasti. Tämä näkyy ihmisen käyttäytymisessä, mielialassa ja suorituskyvyssä. Humalatila vaikuttaa mm. aivojen sosiaalisia toimintoja ohjaavaan osaan, jolloin ihmisestä voi tulla tavallista rohkeampi ja estottomampi. Tästä ovat syntyneet sanonnat ”rohkaisuryypyistä” ja ”neuvoa antavista”. Mutta mistä kertoo tarve ottaa alkoholihiukka tai kaksi, ennen kuin uskaltaa lähestyä vastapuolta ja osoittaa kiinnostuksensa?

Pieni määrä alkoholia veressä saattaa aiheuttaa seksuaalisen halukkuuden lisääntymistä. Koska humaltuessa myös rohkaistutaan, nämä yhdessä saavat aikana sen, että kynnys seksin harrastamiseen madaltuu. Humalatila vaikuttaa seksin harrastamiseen monella tavalla. Se laskee jossain määrin harkintakykyä ja siten voi johtaa tilanteisiin, joihin selvin päin ei ehkä joutuisi. Yhden yön seksiseikkailuiden taustalla on usein tuntuva humalatila ja seurauksena voi olla morkkis.

Humalassa ei raskauden tai seksitautien ehkäisyä välttämättä tule mieleen ollenkaan. Myös kondomin asettaminen peniksen päälle voi tuottaa ongelmia. Kuitenkin luotettava tautien ja raskauden ehkäisy vaatii ehkäisymenetelmän käyttöä kaikissa yhdynnöissä. Jälkiehkäisypillereitä haetaan eniten maanantaisin, mikä voi kertoa siitä, että viikonloppuna juhliessa raskauden ehkäisy unohtuu useammin.

Vaikka seksuaalinen halukkuus humalassa kasvaa, niin seksuaalinen kyvykkyys aistien turtuessa laskee. Tällöin kiihottumisreaktio häiriintyy, joka ilmenee ”erektiohäiriönä” tai vaikeutena kokea orgasmia niin miehillä kuin naisilla.

Sammunut henkilö on puolustuskyvytön. Jos sammuneelle henkilölle suorittaa jonkin seksuaalisen teon, on kyseessä seksuaalinen kaltoinkohtelu, josta voi seurata rikosoikeudellinen tuomio. Humalatila ei myöskään poista tekijän vastuuta teoistaan, vaikka jälkikäteen ei muistaisikaan juuri mitään siitä, mitä on tullut tehdyksi.



Yhteenveto

Pidimme torstaina 16.12 ja tiistaina 21.12 chatit aiheesta Alkoholi ja seksi. Vierailijoina olivat lääkäri ja seksuaalineuvoja Väestöliitosta. Keskustelua käytiin mm. alkoholin ja seksin yhdistelmän kannattavuudesta sukupuolitauteihin, raskauden ehkäisyyn ja kondomin käytön helppouteen / vaikeuteen. Kaikki eivät kokeneet alkoholin käyttöä ongelmana suhteessa seksin harrastamiseen, päinvastoin alkoholin koettiin helpottavan tutustumista. Toiset olivat sitä mieltä, että päihtyneenä ei kannata harrastaa seksiä, ainakaan tuntemattoman kanssa.

Otteita keskustelusta:

"no mä en mee ainakaan miehen tahdosta sänkyyn minä itse sen ainakin päätän ku miehet on niin nopeita asioissa niin jonkunhan siin on oltava järkevä"

"Jos joku on humalassa ni pitäskö sitä läpsiä kokoajan ja kysellä että "ooksä viel hereil""

"no ei kännissä piä harrastaa seksiä ni sit ei sammu"
"Huonosti sopii todellakin,sitä ei alkoholia ottaneena aina tiiä et mitä on tehnyt"

"Esim. --- ei varmaan edes kattois mua kohti ellei olisi 3 promillen humalassa"

"Jos alkoholi vaikuttaa kerran niin pahasti seksikäyttäytymiseen niin saako kaiken kuitattua sillä "sori, olin kännissä"

"Mä menin tosi rohkeesti vaan kortsut kourassa kassalle kerran ja kassatyttö(joku just valmistunu lukiosta tms) katto naama punasena siinä ku vingutti kortonkei"

"raskaustestii on nolompi ostaa kyllä kun kondomeja, onneks olin niin ihana kaveri et ostin kaverin puolesta"

"se on kyl noloa mennä kassalle kortsujen kaa nimim. kokemusta on"

"Jos ei oo tarpeeks kypsä ostaa kortsui, onko tarpeeksi kypsä harrastamaan seksiä"


"Siis mä aina vähä välin pelkään että joku entinen hoito tulis lapsi sylissä ovelle"

Elämäni Pelit

Tietokone- ja konsolipelaaminen on yleinen harrastus. Suomessa 90 % koululaisista pelaa pelejä ainakin satunnaisesti. Pelaaminen ei ole vain lasten ja nuorten harrastus, sillä tutkimusten mukaan pelaajien keski-ikä on yli 30 vuotta. Pelaajien laaja ikäjakauma näkyy myös peliteollisuudessa ja iso osa peleistä on suunnattu vain aikuisille. Koska kaikki pelit eivät sovellu kaikenikäisille, täytyy myytävissä peleissä olla ikärajamerkintä. Pelien K18-ikäraja tarkoittaa, että pelejä ei saa myydä eikä luovuttaa alaikäisille. Muut peleihin merkityt ikärajat ovat suosituksia.

Monille pelaaminen on hauska vapaa-ajanviete, josta haetaan elämyksiä. Elokuvaan verrattuna pelien maailma on elämyksellisyyden lisäksi myös vuorovaikutteinen ja siinä pystyy seuraamaan omaa tasoaan ja kehittymistään. Peleihin rakennettujen vaikeiden tavoitteiden saavuttaminen tuottaa onnistumisen kokemuksia. Elämysten lisäksi peleistä voi toki oppia monenlaisia hyödyllisiä tietoja ja taitoja, melkein vahingossa.

Yleinen harhakäsitys peleistä on edelleen se, että pelaaminen olisi yksinäisten nörttipoikien puuhastelua. Tosiasiassa pelaaminen on usein nimenomaan sosiaalinen harrastus, joka kokoaa kaverit yhteen. Pelit ovatkin suosittu vapaa-ajanviettotapa kaiken ikäisten ihmisten joukossa, sukupuolesta riippumatta. Yhdessä voidaan pelata samassa tilassa, mutta myös netin verkkopelien kautta löytää pelikavereita vaikka toiselta puolelta maailmaa. Pelaaminen voi olla myös erilaisia ihmisiä yhdistävä harrastus, sillä harvan harrastuksen parissa niin eri-ikäiset henkilöt kohtaavat.

Mitä pelit ja pelaaminen on tuonut sinun elämääsi? Millaisia hyviä asioita tai toisaalta haittoja pelaamisesta voi seurata? Tule keskustelemaan aiheesta yhteisöömme torstaina 25.11 ja tiistaina 30.11. klo 18-19.30. Muista myös vastata tietovisaan ja osallistua näin leffalippujen arvontaan!


Yhteenveto

Pidimme torstaina 25.11 ja tiistaina 30.11 chatit pelaamisesta otsikolla Elämäni pelit. Keskustelun pääaiheena olivat tietokone-, konsoli- ja verkkopelit, mutta chateissa sivuttiin myös rahapelaamista. Keskustelua käytiin suosikkipeleistä, pelien ikärajoista, pelaamisen rajoittamisesta sekä pelien hyvistä ja huonoista puolista. Aika moni kertoi pelaavansa mieluiten auto- ja räiskintäpelejä, mutta myös muille pelityypeille löytyi kannattajia. Keskustelijoiden mielestä alaikäisten on suhteellisen helppo hankkia K18-pelejä, eivätkä kaikki noudata pelien ikärajasuosituksia. Keskusteluissa pohdittiin mikä on sopiva aika viettää pelien ääressä vuorokaudessa. Jos pelaaminen ei vaikuta muuhun elämään negatiivisesti, nähtiin se hyvänä ajanviettotapana ja harrastuksena, jonka avulla voi pitää yllä myös sosiaalisia suhteita. Suurimmalla osalla oli joku muukin harrastus pelaamisen lisäksi. Monet olivat oppineet tietokonepeleistä englantia ja siitä oli ollut konkreettista hyötyä opiskelussa.

KYSELY


KYSELY
Osallistujat 36

1. Mikä on suosituksen mukaan maksimiaika lapsille ja nuorille viihdemedian käyttöön?
- a) 2 tuntia vuorokaudessa 33
- b) Puolet vuorokaudesta 0
- c) 5 tuntia vuorokaudessa 1
- d) Niin kauan kuin itsestä hyvältä tuntuu 2
________________________________________
2. Mihin konsolipelien ikäsuositukset ja –rajat perustuvat?
- a) Pelien tekniseen vaativuuteen 3
- b) Pelien haitallisuuteen 31
- c) Pelien hahmojen pelottavuuteen 1
- d) Pelien sisältämien kemikaalien vaarallisuuteen 1
________________________________________
3. Kuinka monta prosenttia Suomessa (2010) julkaistuissa digitaalisista peleistä on kielletty alle 18-vuotiailta?
- a) Alle 10% 6
- b) 5 % 2
- c) Puolet 11
- d) 28 % 17
________________________________________
4. Mikä oli Suomen myydyin tietokonepeli vuonna 2009?
- a) GTA: San Andreas 11
- b) SingStar Legendat 7
- c) World of Warcraft 14
- d) Counter-Strike: Source 4
________________________________________
5. Voiko pelaaminen olla hyödyllistä?
- a) Tuskin, sillä pelaaminen häiritsee koulunkäyntiä 0
- b) Ei, koska pelaamisella on vain viihteellinen arvo 9
- c) Tietysti, koska sen avulla oppii monia erilaisia asio... 16
- a) Kyllä, mutta vain opetuspeleistä voi oppia uusia ta... 11