Toden totta. Menin sen katsomaan pikkusiskoni kanssa. Ennen sitä kävimme sushilla ja se oli Caritalle ensimmäinen kerta. Se piti nigiri-susheista, mutta inkivääri maistui kuulemma saippualle ja maki-sushi pupun ruoalle. Olisihan sitä pitänyt odottaa.
Vielä ennen leffaan menoa ehdin lainaamaan siskon kortilla kirjastosta kasan japanilaista kansanmusiikkia. Melkein kaiken, mitä sieltä löytyi. Etsin tietynlaista kappaletta, vielä en ole oikeaan törmännyt.
Sitten elokuvasta: Se yllätti ja ei yllättänyt. Jo trailerista näki, että ainakin puolet juonesta oli sävellettyä. Se ei aivan kulkenut J.K.Rowlingin aivoitusten mukaan muutenkaan, mutta kukapa nyt Hollywoodissa siihen olisi pystynytkään? Toisaalta uuden juonen takia elokuvassa oli todella monta hassua kohtaa, paljon enemmän kuin kirjoissa on varmaan yhteensä. pieniSPOILER: Nauroin vimmatusti kohdalle, jossa eräs tyyppi kysyy jotain tämän tapaista: "What am I eating?" Harry vastaa: "Dragonballs" Nauroin eniten katsomossa. Minkä sille mahtaa, että on otaku?