Olen kateellinen. Niin kateellinen, että sattuu. En haluaisi olla kateellinen, vaan iloinen henkilön puolesta. Omat moraalisetarvoni kieltävät sen. Mutta saan tuntemaan itseni huonoksi ja epäonnistuneeksi. Ja se saa olon tosi synkäksi. Ja kateelliseksi.
No mistä sitten olen kateellinen? Ainoasta asiasta, josta voisinkaan tulla kateelliseksi. Toisen taidoista. Ompelutaidoista. Tietenkin. Fuck.
Mutta onhan tässä aikaa oppia. Vai onko? Enhän ole koulutkseenkaan vielä mennyt.