Niin voisikin tehdä. Kävisin kangaskaupassa ostamassa näytelmää varten tylliä häähuntuihin ja sitten karkkia. Stressikertoimet olivat korkealla, kun pari tyyppiä tuli Emil Cedercreutzin museosta hakemaan pukuni (, eli Fumika, Lulu, Oogie Boogie, Zero ja Sally). Ihan mukavia totta kai molemmat olivat. Minä se vaan kuitenkin stressasin. Ai että, osaan stressata. Eikä se stressi vieläkään ole ohi. Siksi tarvitsen nyt karkkia ja jotain päätä turruttavaa, eli Simssiä. Etsin kuitenkin ensin kuvia tuota näyttelyä varten.