IRC-Galleria

Kaikki valittavat, että Galleria-blogeissa on jotain erilaista. Miksi minä en huomaa mitään?

Olen tänään tehnyt monenlaista erilaista pohdintaa ja toteamusta -- kuinka hyvä oikeastaan olen ranskassa, kuinka surkea (mutten niin toivoton kuitenkaan) olen ruotsissa, harkinnut edelleen romaanin kirjoittamista saadessani monta hyvää ideaa, mutta unohtanut ne kaikki, muistanut, että minulla on virallisesti huono työmuisti, nähnyt outoja painajaisia, mutta ollut onnellinen, että olen nähnyt unia viimeisen viikon aikana ylipäätään, kuinka minun on äärimmäisen hyvä saada kirjoituskokemusta bloggaamalla. Olen tajunnut olevani melkoisen huomionhakuinen ihminen, mutta tyynnytellyt itseäni ajatuksella, että aina voi muuttua. Olen myös viikon aikana todennut saaneeni työnantoja paristakin suunnasta: tonttupipoja, hameita, päähineitä. Olen aito hatuttaja. Olen todennut olleeni luovasti lukossa pianon soittoni kanssa vuosia sitten, kun sitä harrastin ja todennut soittavani sitä paljon mielummin ja luontevammin, kuin yläasteaikoina. Olen aavistanut, että olen mahdollisisesti sittenkin lievästi masentunut tai sitten ehkä en. Olen epäröinyt hahmovalintaani yhä uudelleen Desun kisaa varten. Unelmoinut Lulun uusimisesta. Harkitsin tänään lintsaavani huomenna, mutta yllätyin positiivisesti, kun huomasin, etten halua tehdä moista. Ostin vihdoin pari lyijykynää ja törmäsin matkallani eriskummalliseen kirjaan: Ylpeys ja ennakkoluulo ja zombiet. Olen myös todennut kehittyneeni edelleen laulamisessa.

Paljon on siis tapahtunut. Ehkä pääsisin vihdoin luovasta lukostani eroon. Sitä on taitanut olla ilmassa jo pidemmän aikaa. Pahoittelen sekavasta tekstistäni, jota en ole vaivautunut edes oikolukemaan kirjoitusvirheiden varalta, jonka kuitenkin ohitin ajatuksella sen olevan isolla ehkällä sopivan spontaanin taiteellinen.