Moikka vaan, ei läppäriä, eikä nettiä, joten kirjoittelen äidin laskuun kännykällä. Lyhyesti sanottuna elämä rullaa näin hetken aikaa hyvin ja tuntuu siltä, että olen saanut aikaiseksi asioita. Sen lisäksi tekee ihan kauheasti mieli askarrella kaikkea pientä. Ensimmäisenä mieleen tulee tehdä housut, myyntiin koristepäähineitä ja maalata peilin kehykset mustiksi ja patinoida hopealla yhdet valokuvakehykset, joihin voisi taiteilla jotain hienoaaaa. Eli ainakin siihen asti, että saan netin ja koneen saattaa olla menossa tällainen putki. On tullut tehtyä hyvää ruokaa ja panostettua terveyteen jajaja. Ainut, mikä tässä ahdistaa, on se, että pelkään sen menevän taas muutamaksi vuodeksi ohi ja se, että en saanut viime yönä nukuttua, koska pelkäsin kummituksia. D: Piti ensimmäistä kertaa nukkua valot päällä. Heräsin nimittäin aika pian nukahtamiseni jälkeen yöllä kaksi sekunttia ennen julisteen tippumista seinältä etukäteen pelästyneenä. Ihme, että selvisin yöstä. Nyt ramasee kovasti. Johtuu varmaan siitä, että on tullut käveltyä tänään 5km, vaikka yleensä kävelen ehkä 2km päivässä. Ja no joo, kyllähän tuossa tuli hyvin syötyäkin. Naapurissa kaksi hiljaista kämppista, jotka taitavat pelätä aloitteen tekemistä enemmän kuin minä, mikä sinänsä on jännä. Kelalta pitäisi kysyä, vaikuttaako vanhemman tulot, jos ei asu kotona. On aika paha, jos en sen takia nyt saisikaan opintorahaa, koska äiti=velkaantunut, enkä voi todellakaan odottaa muutamaa satkua käyttööni joka kuukausi. Eipä tässä muuta. Toivottavasti elämä jatkaisi hymyilemistään tästä lähin, kun sillä on jotain väliäkin. :)