IRC-Galleria

Voisin melkein itkeä ilosta. Mutta ei itketä kuitenkaan. Yhden päivän herääminen. Jotain niin isoa, että sitä ei pysty pukemaan sanoiksi. Joululahjani Jumalalta.

Olin unohtanut syyt, miksi olin onnellinen elämässäni. Melkein menetin toivoni. Mutta minä muistin.

Sain riemussani idean. Pystytän oman blogin tarinoilleni!

Pelkään, että unohdan kaiken jälleen. Ehkä minun pitäisi yrittää pukea se sanoiksi.

Luulin, että elämä on ennalta arvattavaa. Kaiken voin ennustaa ja kuvitella mahdolliset vaihtoehdot etukäteen. Elokuva ei voi sisältää aitoa hyvyyttä, koska se on ihmisen tekemä ja roolit ovat vain näyteltyjä. Ajattelin, että ei Jumala voisi olla hyväksynyt sitä. Näin oikeastaan vain pahuutta kaikessa, lähinnä siksi, että äitini on kylpenyt noita ajatuksia minuun jo pitkään. Kumpa voisin saada hänet ymmärtämään, että on hyvä pyrkiä hyvyyteen, mutta siinäkin voi mennä liian pitkälle ja eksyä matkallaan sitä etsiessä. Nyt ymmärrän myös paremmin luovaalukkoani. Minun ei pitäisi murehtia, mikä saa minut tekemään tiettyjä ratkaisuja luodessani jotain, eikä myöskään ajatella "miten ammattilainen tekisi tämän", vaan tehdä ja nähdä omien silmieni kautta. Tehdessä kehittyy ja virheistä oppii. Ehkä opin luottamaan enemmän itseeni, pikku hiljaa, jos pidän tämän mielessäni tulevaisuudessa.

Joulu tuli. Joulu meni. Lahjoja, runsaasti:

-alusvaatekerrastoja
-suklaata
-Frobidden Rose -hajuvesi
-iso ja pieni luonnoslehti, sekä tusseja
-ihon puhdistussetti
-rasvoja
-pähkinöitä
-100e
-villatakki&t-paita
-rannekoru
-rukkaset
-pari rasiaa
-Shrek&The Imaginarium of Doctor Parnassus
-Harry Potter 7 -pc-peli
-kynttilä

Voi olla, että jotain unohtui. Turha tämä tämmöinen merkintä, mutta joululahjoja on kiwa hehkuttaa.

DAY 7: Favorite castle

DAY 6: Prettiest princess

http://www.formspring.me/charedbones

Sinne voi pökätä kysymyksiä, jos huvittaa.

DAY 05: Favorite kiss

Ja kuvistyö vihdoin valmis. Ei mennyt edes koko päivää? *smell the sarcasm*

Näin tänä aamuna viidentoista minuutin aikana tosi jännää unta, kun siirsin hertystäni eteen päin.

Olin Harry Potter. Olin metsässä ja meneillään oli aika lennokas mittelö Voldemortin joukkojen ja minun välilläni. Bellatrix vilahti kai jossakin puskassa juostessani eteen päin. Tämän jälkeen tuli Voldemort. Kai siinä sitten kirouksia heiteltiin, tosin en huomannut, että mikään niistä olisi osunut minuun (Harryyn). Pian kuitenkin huomasin, että taikasauvani nuppi, (joka olikin siis ihan tosielämässäsni tekemäni taikasauva Lupin-cossiini,) oli lentänyt irti ja pian vilkaistua sauvaani, huomasin sen olevan sulanut melkoisen epämuodostuneeksi tikuksi. Heittelin avada kevadraa ja kidutu -loitsuja, mutta eiväthän ne tehonneet, vaikka Voldemort olikin niillä hetkillä helppo kohde osuttavaksi. Volde oli siitä myös ilmeisen hämmästynyt. Minun sauvani ei tominut! : < Pian jostain pusikosta tuli Cedricin isä, joka auttoi minut pakoon poistujo- ja bombada- loitsuja heittelemällä. Häivyimme trakotrilla tajuton Voldemort sen kauhassa.

Että sen pituinen se. 8''''D Oikein olenpaslaiskakirjoittajaCOMBOLLa vedettynä tänään.

Olen ihan varma, että täällä ylhäällä on taas joku päästäinen/hiiri/rotta. Kuului rapinaa, joten pidin kauhean metelin ja rapina lakkasi. Päästäiset ovat mielettömän söpöjä, mutta villirotta ei ihan ole ensimmäinen asia, jonka haluaisin tänne yläkertaan juoksentelemaan.

Aamulla näin koko ajan jotain painajaisia ja oli muutenkin epämukava olo, joten en voinut oikein nukkuakaan.

Tänään pitäisi rustata sitten se kauan puuttunut kuvistyö, joka maagisesti katosi muutama viikko sitten, enkä sen jälkeen sitten ehtinyt tehdä uutta. Huoh.

On se elämä vaikeaa.

DAY 4: Favorite song -

Vaikea määritellä lempparikappaletta. Tässä nyt yksi kiva.

lakfsajdljhfköjhsdgkjhköf

Huono päivä.

Hyvät Tampereen Katucosplaykillan noidat ja velhot (sekä lurkit),

On jälleen aika viettää pikkujoulujuhlia hyvässä seurassa hyvän ruoan kera sunnuntaina 12.12 alkaen klo 12. Arvon oppilaamme nuori herra Potter on luvannut tuoda paikalle tanssitusmaton, paikalla on mahdollisuus laulaa tai soittaa Kohtalottareiden kolahvimpia hittejä ja tietenkin harjoittaa killan perinteisimpiä rituaaleja.

Osoite killan majalle siltä varalta, että eksytte luudallanne:

Osoite: Moisionjoentie 103, 37560 Lempäälä
Bussit: 71 (ei W, ei moottoritietä, eikä B)
Hinta: n. 5e

Juhlat järjestetään yhteisvoimin, eli ruoan tuominen olisi suotavaa. Lupailtuja ruokalajeja:

-sipsejä
-joulutorttuja
-viinirypäleitä
-mokkapaloja
-sushia
-pipareita
-glögiä
-??????

Vieraina muun muassa:

Harry Potter
Remus Lupin
Bellatrix Lestrange
James Potter
Severus Kalkaros
Cedric Diggory
Draco Malfoy

(Sirius Musta, Hermione Granger)

Muutkin cosplayvelhot ovat luultavasti tervetulleita muilta paikkakunnilta, kunhan kysyt asiasta tässä yhteisössä:

Tampereen Katucosplayporukka

Sain viime yönä inspiraation. Keksin vihdoin aiheen kirjaani. Sain sen, kun katsoin Sleepy Hollown pitkästä aikaa ja vieläpä oikein kunnollisessa kotiteatterissa. Olen pyöritellyt keksimiäni aineksia jo pitkään. Eilen sain inspiraation oikeaan ideaan ja juoneen. Ennen kuin tajusinkaan, olin keksinyt juonta yllättävän pitkälle ja ajatukseni olivat tämänkin aamuisen bussimatkan keksimässäni maailmassa juonittelemassa uusia konnankoukkoja ja haistelemassa sen mysteeristä ilmaa. Pohja on hyvä, mutta vielä punainen lanka puuttuu. Nyt kirjoittamaan. Ilmoitan, kun teksti on siinä kunnossa, että ensimmäistä lukua voi jaella sitä pyytäville.

Haluaisin sanoa kirjoittamisesta sen verran, että olen lapsena unelmoinut kirjailijan urasta. Kirjoitin muutamia kirjan alkuja, mutta mitään en ajanut kovinkaan pitkälle. Löysin muutama vuosi sitten joitakin ala-asteaikaisia tekstejäni ja totesin niiden olleen mielettömän hyviä ainakin sen ikäiseksi kirjoitetuiksi. Juoni oli ehkä jonkin verran klisee, mutta kirjoitustapa oli uskottavaa. Yläasteella halusin tosiaan eniten elokuvaohjaakaksi, mihin en kuitenkaan todennäköisesti päädy elämässäni. Minä rinnastan nämä kaksi ammattia hyvin toisiaan lähenteleviksi. Toki ohjaaminen on kinkkisempää ja ohjaajana on työstettävä valmista materiaalia, jota on käytettävänä, eikä elokuva ole pelkästään yhden ihmisen tekeleiden summa, vaan se on tiivillä yhteistyöllä toteutettu teos. Kirjan kirjoittaminen sen sijaan tapahtuu yksin, siinä ei ole rajoja, paitsi kirjoittajan oma mielikuvitus. Minä saan saman ja omalla tavallaan syvemmän kokemuksen fiktion kirjoittamisesta. En ikimaailmassa tänä päivänä kuvittele, että kirjoittamaani haluaisi lukea kovinkaan moni ihminen. En kirjoita muiden ihmisten takia, vaan kirjoitan oman nautintoni vuoksi. Kirjoitan maailmoista, joissa itse haluaisin olla elämyksellisesti mukana. Siksi oma innostukseni aiheeseen on kovan itsekritiikin takana. En halua kirjoittaa huonoa tekstiä. Minulle on se ja sama, saisinko tästä edes omakustanteista teosta. Ainut mikä minulle merkitsee, on se, että minä haluan lukea joitan ainutlaatuista.

Olen pyöritellyt ajatusta, josko olisin oikeasti parempi, kuin tavalliset pulliaiset kirjoittamaan fiktiota. En tiedä. En ole lukenut vuosiin kirjoja, koska en ole törmännyt mihinkään mielestäni lukemisen arvoiseen, joten minun on hiukan paha verrata itseäni kehenkään muuhun, kuin Rowlingiin :'/. Viimeksi, kuin luin mitään tosissaan, luin Pottereita ja Narnioita. Lukiota ennen luin kirjoja suorastaan massoittain. Minä haluaisin lukea jotain synkkää ja erilaista fantasiaa, jossa ei ole pelkkiä sauvoja heiluttelevia haltijoita. Ehdotuksia? En pidä Twilight-jutuista. En myöskään mistään, missä on "Valittuja", liian kliseisiä maagisia olentoja tai mitään postmodenrnia draaman tyyppistä juttua. Muitakin juttuja voisin luetella, mutta en saa niitä mieleeni. Miljöön sijoittuminen historiaan on PLUSSAA.