IRC-Galleria

Kesä tulee. Tarvitsisi vetää puukko pois haavasta, ettei sielu tulehdu. Tahtoisin ankkuroitua aikaan ennen tätä aikaa, jäädä roikkumaan yhteen minuuttiin tai yhteen sekuntiin. Haluaisin rakkauden tänne luokseni. Siihen aikaan, kun koti olisi hengästynyt kaikesta rakkaudesta ja makuuhuone häpeissään hurmiosta. Nyt on vain hiljaista ja ahdistavaa.

Aivot unisessa ihrassa, tuskin tulee lentämisestä mitään, kun kuviokelluntakin tuntuu työltä. Tahtoisin käydä tupakalla tai ruveta tuulettimeksi, mutta toisessa on vaarana että silmä puhkeaa ja toisessa, että tuuli vie mukanaan. Hmm, kaipa menen siis nukkumaan. Ei jaksa enää...

Kello on jo niin paljon, että tiedän nukkuvani jo. Ja tuntuu siltä, että koko kerrostalo repeää juuriltaan. Parvekkeen peltiset mitkälie pämisee pirullisessa viuhinassa. Ollappa ihmiskokoinen sateenvarjo, jolta on elämänhalu kadonnut!