Savinen nahka kerjäsi teräsharjan aiheuttamia haavoja. Tuo ahavoitunut läntti keskellä Viljamin kaljua muhi ja märki maakuorensa alla. Teryleeni Viljamin harteilla oli kuitenkin puhdas, vain ketsuppiläiskä koristi povitaskun sisusta. Viljamin rautasaappaiden askeleet kaikuivat tuonelan syvissä onkaloissa, mutta kukaan ei tullut vastaan, vaikkei hän pysähtynyt enää koskaan. Ei kukaan, ei koskaan.