IRC-Galleria

Tänään siis sellaista luvassa, tai ohjelmistossa. Väsyttää. En nukkunut kuin kaksi tuntia viime yönä, (osa)kiitos tästä pahalle naapurintädille, joka päätti tulla vierailemaan yöllä ja juomaan olutta oleskeluhuoneeseeni. Toki poltimme muutamat tupakit myös ja katsoimme lonkeropornoa, kuten sivistyneessä yhteiskunnassa kuuluu.

Kohta pitäisi lienee pakottautua ulos, jonka jälkeen ilmeisesti pitäisi tehdä jonkinlaista ruokaa. Kirottu lapsi on vallannut konsolini, joten pelaaminen ei tule vielä kysymykseenkään. Luen siis tilannetta kompensoidakseni Terry Pratchettia ja itken ääneen.

Hyvää loppua.

Tänään on ollut vatsakipua. Epäilen sen johtuvan kahvin, oluen ja lääkkeiden hienosta kombinaatiosta. Suosittelen kokeilemaan.



Päivä sinällään on ollut perseestä muutoinkin, ulkona sataa ja mustia pilviä on kertynyt myös pääni yläpuolelle ja jostakin syystä suoleni sisäpintaan. Niiden taustalla taas lienee jatkuvat painajaiset ja erikoiset "tunteet", kuten te ihmiset asiaa kuvailisitte. Onneksi on lobotomia ja kiivas masturboiminen, ne lohduttavat mm. AINA.

Erityistä vitutusta aiheuttaa myös KELA, joka jostakin syystä on vähäisiä pennosiani alkanut perimään takaisin. Ei siis ole varaa ostaa pilveä, eikä olutta. Pitänee alkaa suunnittelemaan jonkinlaista elinkauppaa, eli prostituutiota.

Päivää vaan ja kivesvartta. Kaikille.

Tämmöstä sit.

Eräs suosikki albumeitani, pahoittelen. :)

Ja kaljaa roiskui silmään. Mitä helvettiä.

Monesti sitä miettii miten motivaatio katoaa, kun sellaista sattuu. Nyt otin vain housuni pois ja korvasin ko. puuteen. Voin jopa katsoa kahteen suuntaan ja olla enemmän idiootti kuin monet, mutta huolestuttavasti parempi kuin monet. Monet.

My brain hurts.

Sain nukuttua. Kokonaiset viisi (5) tuntia. Ahdistaa. Jalat on kipeät ja tupakit on loppu. Lisäksi keuhkot yrittävät tukehduttaa minut sisäkautta. Ilmeisesti nekin tajuavat että terva alkaa loppumaan. Ja nikotiini. Plus muut myrkyt. Kai sitä pitää vain keittää kahvia ja kohta raahautua tuonne kaupustelijoiden ihmeelliseen maailmaan.

Vituttaa. Rankasti.

En ymmärrä, miten joku vanha asia jaksaa kaivella ja viedä elämänhalua tässä määrin pois. Ei jaksaisi ajatella moisia asioita, eikä tosiaan voi ymmärtää mielensä liikkeitä tai tuota ylimääräistä negatiivista energiaa joka lymyää alitajunnan sopukoissa.

Korkkasin sitten oluen, enkä jaksa välittää oikeasti paljon mistään enää. Vihaan tätä oloa ja olemista.

Hyvästi. :D

:p

Olipa kerran vitutus-masennus-panetus ja sen pituinen se. Rakas päiväkirja.

Köyhyyttä, alkoholittomuutta ja naimattomuutta, siitä on pienen Hjumalan päisä tehty. Jospa vetäs vaikka kahvia sitten, tai edes käteen. Ei tätä muuten taida jaksaa.

Haluaa krapulaa.