IRC-Galleria

Kuollut jo monta kertaa

meistä kumpikin


Raahautuneet askeleet,
tuskaa läsnä,

vain niminä.

Maailma
Kuolemaa--ilma


paskainen
rivo
kuollut
raiskaava.

Jeps, aiheet vähissä. Kuten näemmä aivosolusetkin. Mitäpä sitä vähää säästelemään, vaan olutta naamariin. Onneksi on olemassa myös Greenbergin John, joka tupakkina maistuu kuin kymmenen käärmettä säkkihousuissa.



Jälkeisenä ihanaa musaa <3

Koska kaikki tuntuvat olevan niin rikki, niin miksi tähä ei voisi liittää keskusteluketjua ja tai keskustelua. Luultavasti halpaa trololoakin tulee mukaan, mutta olotilat ja niiden purkaminen on tärkeyttä.

Varmana ei tuu ketään mitään sanomaan, joten itse aloitan;

En saa aikaan mitään ja monesti se tunne tappaa sisältä. Jos haluaa edes olla normaalisti, tarvitsee päihteitä.

Jatkakaa...

Olen onnistunut käymään työvoimatoimistossa muistamatta prosessista juurikaan mitään. Taskusta löytyi lappu, jossa luki että "otetaan yhteyttä, ei tarvitse itse olla yhteyksissä". Voitto!

Samalla reissulla vein kaverini myös jonnekin, mutta kumpikaan ei ole tietoinen paikasta. Elämme hämmentäviä aikoja.

JÖÖ.

Vaikka vaikeaapa sellaista on pitää yllä, koska jotkut ei osaa puhelintaan käyttää. Näyttää siis siltä, että suunnitelmat menee vaihteeksi taas perseelleen kommunistikaation takia. Ei näemmä paranisi suunnitella asioita kovinkaan pitkälle, tai edes olettaa että yksinkertaisimmatkaan asiat pitäisi paikkaansa, tai niitä voisi toteuttaa jollakin etäisesti rationaalisella tavalla edes perus elämässä.



Kaivais vaikka montun ja menis sinne asumaan. Vaikka mun tuurilla lapio hajoaa ja maa on vitun jäässä. Paskaa.

...kun ottaa itseltään suihin, halvaantuu kaulasta alaspäin ja tukehtuu omaan siemennesteeseensä.

16 tuntia. Mitä vittua. :D Parastahan on oli että pelkästään paskoja unia harrastin.

Siinäpä ne tärkeimmät. Jo otsikossa.

Tiistai. Niin mitään sanomaton päivä. Tai harvemmin kai ne päivät muutenkaan juttelee. Vittuileva hiljaisuus lie kuvaa paremmin niiden kulkua. Joka tapauksessa, yksi taas "voiton" puolella, eli lähempänä väistämätöntä; kuolemaa.

Koittakaahan jaksaa, kyllä se vapautus tulee vielä teillekin.