IRC-Galleria

Raavin ihoni säleiksi yltäni pois
Hukun omaan vereeni, lihani minut musertaen
Jättää minut kitumaan maailmani pohjaan
Huudan apua minun Jumalaltani, joka lopulta vain
Rankaisevalla nyrkillä minut iskee pohjaakin syvemmälle
Suoraan Helvetin alimpaan kerrokseen
Joka minun silmissäni loistaa kirkkaampana kuin Taivas
Se on paratiisi verrattuna siihen, mitä ylempänä sain kokea
Ei kivut tai pelkoni minua hetkauta, vain Jumalaa minä pelkään
Saatanan tykö mieluummin juoksen kuin Isän kohtaan
Jumala minut petti, rankaisi ja tuhosi
Nyt olen vapaa kaikesta, mitä pelkään

Vodka on silloin parhaimmillaan, kun pullo on niin helvetin kylmä, ettei siitä voi pitää kunnolla kiinni...

Yksin kiskominen on mukavaa. :)

Kauas ihmisääni ei laula
Kun maa vainaa kuin taivas

Se jää matkalle puolitiehen
Kaiken hiljaisuuden käsivarsille

Pirun hampaat Jumalan oikealla kädellä
Ja pää leväten kädellä vasemmalla
Poistettu on pahuus ikuinen maan päältä
Meidät jätettynä yksin tänne katoamaan

On paimen lampaansa jättänyt
Ja uhat kokonaan poistanut
Jättänyt jälkeensä meille vain tyhjiön
Jossa aika ja paikka eivät liiku mihinkään

Tunto elämästä kaikonnut ikuisuuteen
Ei pelko saavu enää tietoisuuteen
Kaikki palaa alkupisteeseen
Pirun uudelleenluomiseen

Yhtäkkiä sain natsan "Ammattilaiskuvaaja", joka tulee, kun saa 100 sydäntä yhteensä kuviin jne.

Päätin mielenkiinnosta pistää sydämet näkyviin katsoakseni, mites tää nyt näin.

Ja sydämiä oli kertynyt n. 70 kappaletta sen jälkeen, kun laitoin ne pois näkyvistä.

lolwut.

Mun virtuaalipenis kasvoi mun huomaamatta äärimmäisiin mittoihin.

I shalt execute the exile of her sanity
Fall into the state between pain and pleasure

Tunsin sen maailman katoavan
Ensimmäisen askeleen jälkeen
Meidän taival, maanisen harhakuvan
Kaiken hyvän se peittää alleen
Syövyttävä kosketus ihmisen
Aina Luojaansa kiittäen
Loi Jumala pahimman eläimen
Aina luomuksiaan halveksuen

Huomen aamuna aamukaste virtaa verenä
Jää taakse menneisyys toistamaan itseään

Tunsin sen maailman katoavan
Ensimmäisen askeleen jälkeen
Meidän taival loppuu sivujen huvetessa
Kivuliaan hitaaseen kuolemaan

Fyysisen olemuksen hävittyä palaamme alkupisteeseen
Kukaan vastausta saanut elämän viimeiseen kysymykseen

Näillä jaloilla, ei mihinkään!

Lomille päästy ja muutamaa jo otettu. Katsotaan, miten pitkälle tässä voidaan mennä. Väsyttää kovasti, kun on viime yö nukuttu suhteellisen huonosti, koska olosuhteet olivat perseestä(vapaaehtoisuus ei aina ole hienoin asia maailmassa). Ja stressiäkin on nyt opittu sietämään hyvään tahtiin, mistä voidaan olla montaa mieltä.

Eipä tässä mitään. Tällä jatkuu ainakin toistaiseksi. Toivottavasti ei tapahdu mitään kamalaa tai kovin epämiellyttävää, koska sille on tällä hetkellä taipumusta jo jossakin määrin...

Enkä tällä hetkellä puhu mistääm kovemman luokan humalatilasta...

My less precious and loveless twin
Twin without flesh nor blood within veins
My deepest foul creature incarnated
My soul fallen down deep within me

In my darkest hour I grow weaker
Against my subconscious being
After all I am enslaved by my own mind
Enslaved by my vicious madness
Therefore my flesh is useless
Under control by something unknown
Silent malevolence fulfilled my destiny
Under the hatred of inhumanity

Unspeakable depression
Kills the will of the living
I am the one who exists
Everything else is dream

Illusion!

Lajinsa viimeinen kantaja
Oman tuskansa, ahdistuksen herra
Itselleen tuntematon elämänmuoto
Kyseenalaista olemisen arvo

Kaiken rappiollinen kadotus
Saastaisessa veressä kylpien
Nukkuen vieressä ruumiiden
Peittäen itsensä sieluilla

Syntymättömien lapsien riippuessa
Hirttosilmukan varassa
Puussa kaiken hyvän ja pahan
Siellä perisynnit punnitaan

Tuntemattomat ovat Herran tiet
Maaten keskellä rappion mailla
Kuin lihallinen olento kuoleva
Kuin ihminen