IRC-Galleria

Tänään EHK:n yläkerran vessa toivotti vähintäänkin epämiellyttävät "Hyvää huomenta", kun joku oli taas kännissä iltavapailta tullessaan oksentanut tai paskonut lavuaariin viimeöisen galzonen täyttäen koko tilan varsin epämääräisillä odööreillä... -.-

Sitä spekuloitiin kovasti, että onko joku paskonut vai purjonnut lavuaarin täyteen, koska vessassa haisi oksennus, mutta lavuaarissa oleva iso mötikka vaikutti vahvasti paskalta... Ei kuitenkaan uskallettu sitä kamalaa kasaa mennä sormilla tökkimään tai makutestejä suorittaen selvittämään, kumpaa se nyt oli. Sorry, kun nyt ei ole kuvaa tarjolla hirvityksestä, joten en voi kysyä teidän mielipidettä asiasta.

Jälkeenpäin kuulin, että joku(ehkä sama henkilö) oli oksentanut kusilaariin, josta ilkeä mahahappojen katku oli peräisin ja sitten vielä joillakin ninjataidoilla kännissä onnistunut paskomaan lavuaariin.

Ja tämä kyseinen vessa oli meidän tuvan siivousaluetta, niin sai juosta äkkiä helvettiin yksiköstä soittokuntaan turvaan, ettei joudu muiden purjoja/paskoja siivoilemaan. Kokemuksen syvällä rinta-äänellä voin sanoa, ettei muiden oksennuksien siivoaminen ole allekirjoittaneen mielestä kovin mukavaa... Sain senkin kamaluuden P-kaudella kokea, kun AUKissa oli oksennustautiepidemia...

Lopulta valvojan päiväkirjaan oli merkitty "Perjantai-aamuna oli yön aikana ilmestynyt yläkerran vessan lavuaariin läjä ulostetta" ja päiväkirja päätyy yliluutnantille luettavaksi. Voi olla, että joillakin pahimmillaan palaa lomat tänään. Itse olen kiinni tämän vkl, joten eipä haittaa minua.

Näin taas Kontiorannan varuskunnan Esikunta- ja huoltokomppaniassa tänään...

Polte silmissäni, paine hengityksessäni
Ihoni vereslihalla, kipukynnyksen murtuminen
Kieli turvonnut, en henkeä saa

Neula aivoihini työntynyt, ajatusten ristiriita
Vereni kiehuu, kovettuu ja jää sijoilleen
Ihoni puren kerroksittain irti, kuolion karvas maku

Anna voimaa pakkomielteelleni
Päästäkseni eroon itsestäni
Tämänhetkisestä minästäni

Anna voimaa hänelle, älä minulle
Valoisammalle puolelleni
Jota kaikki rakastaa, jonka kaikki tuntee

Kylmän metallin tunne ihollani
Pelastukseni, joka auttaa jaksamaan
Kohti taas uutta päivää, elämää

On kuljettava eteenpäin, jotta mahtaisi itselleen

-Isth-

Raavin ihoni säleiksi yltäni pois
Hukun omaan vereeni, lihani minut musertaen
Jättää minut kitumaan maailmani pohjaan
Huudan apua minun Jumalaltani, joka lopulta vain
Rankaisevalla nyrkillä minut iskee pohjaakin syvemmälle
Suoraan Helvetin alimpaan kerrokseen
Joka minun silmissäni loistaa kirkkaampana kuin Taivas
Se on paratiisi verrattuna siihen, mitä ylempänä sain kokea
Ei kivut tai pelkoni minua hetkauta, vain Jumalaa minä pelkään
Saatanan tykö mieluummin juoksen kuin Isän kohtaan
Jumala minut petti, rankaisi ja tuhosi
Nyt olen vapaa kaikesta, mitä pelkään

Vodka on silloin parhaimmillaan, kun pullo on niin helvetin kylmä, ettei siitä voi pitää kunnolla kiinni...

Yksin kiskominen on mukavaa. :)

Kauas ihmisääni ei laula
Kun maa vainaa kuin taivas

Se jää matkalle puolitiehen
Kaiken hiljaisuuden käsivarsille

Pirun hampaat Jumalan oikealla kädellä
Ja pää leväten kädellä vasemmalla
Poistettu on pahuus ikuinen maan päältä
Meidät jätettynä yksin tänne katoamaan

On paimen lampaansa jättänyt
Ja uhat kokonaan poistanut
Jättänyt jälkeensä meille vain tyhjiön
Jossa aika ja paikka eivät liiku mihinkään

Tunto elämästä kaikonnut ikuisuuteen
Ei pelko saavu enää tietoisuuteen
Kaikki palaa alkupisteeseen
Pirun uudelleenluomiseen

Yhtäkkiä sain natsan "Ammattilaiskuvaaja", joka tulee, kun saa 100 sydäntä yhteensä kuviin jne.

Päätin mielenkiinnosta pistää sydämet näkyviin katsoakseni, mites tää nyt näin.

Ja sydämiä oli kertynyt n. 70 kappaletta sen jälkeen, kun laitoin ne pois näkyvistä.

lolwut.

Mun virtuaalipenis kasvoi mun huomaamatta äärimmäisiin mittoihin.

I shalt execute the exile of her sanity
Fall into the state between pain and pleasure

Tunsin sen maailman katoavan
Ensimmäisen askeleen jälkeen
Meidän taival, maanisen harhakuvan
Kaiken hyvän se peittää alleen
Syövyttävä kosketus ihmisen
Aina Luojaansa kiittäen
Loi Jumala pahimman eläimen
Aina luomuksiaan halveksuen

Huomen aamuna aamukaste virtaa verenä
Jää taakse menneisyys toistamaan itseään

Tunsin sen maailman katoavan
Ensimmäisen askeleen jälkeen
Meidän taival loppuu sivujen huvetessa
Kivuliaan hitaaseen kuolemaan

Fyysisen olemuksen hävittyä palaamme alkupisteeseen
Kukaan vastausta saanut elämän viimeiseen kysymykseen

Näillä jaloilla, ei mihinkään!

Lomille päästy ja muutamaa jo otettu. Katsotaan, miten pitkälle tässä voidaan mennä. Väsyttää kovasti, kun on viime yö nukuttu suhteellisen huonosti, koska olosuhteet olivat perseestä(vapaaehtoisuus ei aina ole hienoin asia maailmassa). Ja stressiäkin on nyt opittu sietämään hyvään tahtiin, mistä voidaan olla montaa mieltä.

Eipä tässä mitään. Tällä jatkuu ainakin toistaiseksi. Toivottavasti ei tapahdu mitään kamalaa tai kovin epämiellyttävää, koska sille on tällä hetkellä taipumusta jo jossakin määrin...

Enkä tällä hetkellä puhu mistääm kovemman luokan humalatilasta...