En osaa sanoa mitään muuta saksaksi.
Mutta kyllä tuollakin pitkälle pääsee...
Tänään on sitten vuoden 2005 viimeinen perjantai.
Näitä päiviä ei saa takaisin enää koskaan.
Toivottavasti osaamme kaikki elää niin ettei koskaan tarvitse katua.
Mä olen valitettavasti nyt käsittänyt yhden elämän suurimmista realiteeteista:
mun on pakko hankkia töitä jos aion säilyttää elintasoni.
Täyspäiväinen opiskelijuus saa nyt jäädä.
Nyt mä lähden nauttimaan vuoden viimeisestä perjantaista.