IRC-Galleria

Olipas rankka reissu.
Lähdin torstaina jo ennen aamunkoittoa (klo 10.50) köröttelemään kohti Helsinkiä.
Olin jo valmis tylsistymään linja-autossa lähes neljän tunnin ajan, mutta yllätyin iloisesti,
kun huomasin, että ihana Jonna oli eksynyt samaan autoon.
Hän teki automatkasta oikein mieluisan.

Kahden jälkeen saavuimme siis molemmat Suomen kauniiseen pääkaupunkiin.
Jonna lähti jatkamaan omaa elämäänsä, ja minä yritin tehdä samoin.
Valmistautuessani treffaamaan Seiskan Tähtitytön, törmäsin Kolmen Sepän patsaalla
odottamattomaan yllätysvieraaseen, Vitaliin. Oli kyllä ihan mukavaa jutella, pitkästä aikaa.

Sen jälkeen menimmekin maittavalle lounaalle Tähtityttö-Kian kanssa.
Maukkaan ja ravitsevan lounaan jälkeen yritin parhaani mukaan houkutella
Kiaa tulemaan kanssani Kiasmaan, mutta en onnistunut yrityksissäni.
Olisihan minun pitänyt viime kesän Pariisin reissusta jo oppia,
että Kia ei katso taidetta, jos siihen ei liity baaria.
No, minäpä menin Kiasmaan yksin.

ARS 06 oli kyllä uskomattoman hieno näyttely.
Brittiläisen Charles Sandisonin datainstallaatio 'Sykli 1' oli minusta yksi vaikuttavimmista teoksista. Myös Lars Nilssonin 'In Orgia'-videoinstallaatio oli upea.
Järkytyin kylläkin suomalaisten ihmisten vähäisestä älykkyysosamäärästä huomatessani,
että aikuiset ihmiset hihittelivät Lars Nilssonin teoksen nähdessään.
Olisi se kyllä pitänyt ainakin kyseisestä naisesta arvata - hänellä oli jalassa sellaiset kengät,
joita käyttäisivät vain hampaattomat prostituoidut Amerikan trailerparkeissa.

Runsaan taideannoksen jälkeen olikin sitten aika suunnata Kampin avajaisiin kuuntelemaan
laadukasta (?) musiikkia. Amy Diamondin keikasta en itse jaksanut hirveästi innostua,
enkä myöskään hernekeittoakin seksikkäämpien Idols-finalistien musisoinnista,
vaikka he lasten keskuudessa olivatkin erittäin suosittuja.
Se "Kaalimaan Kakara"-Idoli yritti jopa tyrkyttää minulle nimikirjoitustaan,
mutta - uskokaa tai älkää - kieltäydyin kohteliaasti.
Egotrippi sen sijaan veti hyytävästä kylmyydestä huolimatta loistavan keikan,
kuten myös Ismo Alanko Säätiö. Oli oikein mukavaa.

Kampin avajaiset olivat kyllä hienosti toteutetut, ja ostoskeskuksesta tuli todella hieno.
Ostoskeskuksen avajaispäivä on aina hieno ja jännittävä päivä, uuden ajan alku.
Melkein niin kuin lapsen syntymä, mutta ilman sitä rasittavaa lasta seurauksena.

Juuri kun aioin ostaa suomalaisten homo-ikonien painostamana räikeitä vaatteita,
Ellu soitti minulle, ja määräsi minut takaisin Raumalle.
Siellä kuulemma kaivattiin bilemeininkiä, ja ilman minua sitä luonnollisesti EI löydy.
No minäpä lähdin takaisin Raumalle.

Automatkalla takaisin Raumalle ehdinkin taas pohdiskella monenmoisia asioita.
Tulin siihen tulokseen, että maailmassa ei ole montaa paikkaa,
joissa voi jäädä linja-auton alle kondomia käyttäessään.
Näiden filosofisten pohdintojen lisäksi mietin lähes koko ajomatkan ajan yhtä ihmistä,
joka saattaa olla ihana. Mutta eihän siitä voi koskaan olla varma.

Tänään en olekaan sitten saanut oikein mitään aikaiseksi.
Ehkä olen vieläkin shokissa siitä, että valtio yrittää pakottaa minua ilmaistyöhön.
Onneksi Ellu ja Henna ilmestyvät kohta tänne.

Let's Get The Party Started