IRC-Galleria

Lähdin eilen viattomasti (ja erittäin rähjäisen näköisenä) palauttamaan perjantaina vuokraamaani elokuvaa 40-vuotiaasta neitsyestä, mutta yllättäen päädyinkin erittäin huppelissa olleen
Elskan luokse viettämään kosteaa lauantai-iltaa.
Hetkeksi aikaa jo innostuin itsekin railakkaasta lauantai-illasta,
mutta sitten muistin, että minähän olenkin oikeasti tylsä ihminen.
Sitten minun olikin jo pakko lähteä kotiin.

Kotiin päästyäni aloin katsoa Kumman Kaa -dvd:tä, ja minulla olikin oikein mukavaa,
kunnes iltani keskeytyi kun joku ihanan itserakas ihminen soitti minulle kännisen puhelun.
Luulin jo, että olin päässyt siitä hullusta eroon, mutta ei - sama juoppo soitti minulle uudelleen
vielä klo 05.30, kun olin jo nukkumassa, ja soitti vielä kerran klo 15.00, kun nukuin yhä.
Kiitos kun herätit minut saman yön aikana useampaankin otteeseen.
Otetaan ensi yönä uusiksi.

Saatoin loukata villiintyneen naisen tunteita niiden ihanien puheluiden aikana,
mutta mielestäni se oli tässä tilanteessa täysin oikeutettua - hän vertasi minua David Hasselhoffiin.
Niiden ihanien puheluiden johdosta olenkin nyt koko päivän ollut täysin väsähtänyt,
enkä millään jaksaisi edes keskittyä Geena Davisin uuteen komedia-sarjaan.

Ehkä mun kannattaisi ottaa pienet disko-nokoset ennen kuin Oscarit alkavat.
Mun täytyy noudattaa perinnettä ja katsoa koko gaala, vaikka Ellu pettikin minut,
ja päätti jättää Hollywoodin valot tänä vuonna väliin.

Miksiköhän saksalaista Marienhof-sarjaa ei enää näytetä tv:ssä?
Sillä sarjalla oli kaikkien aikojen paras tunnusmusiikki.