IRC-Galleria

Viime viikon sunnuntaina, ollessani Rauman kesäteatterilla ovimiehenä
tapasin erään ohjaajan, joka tarjosi minulle roolia tulevassa näytelmässään.
Valitettavasti jouduin kieltäytymään aiempien sitoutumisteni vuoksi.
Töistä karkasin Taijan kanssa lasillisille, keskustelemaan alastonkuvista.

Maanantaina Sallan takamuksesta tuli Internet-kuuluisuus
ja minä yritin auttaa itsemurhahaluista työkaveriani.
Hänen yrityksensä eivät vain onnistuneet.

Tiistaina ollessani lounaalla Terhin kanssa huomasin, että osaan rimmata.
Onnittelin itseäni uudesta taidosta shoppailemalla niin paljon kuin pystyin.

Keskiviikkona join greippilimua ja katsoin Youtubesta kaikki mahdolliset
David Hasselhoffiin liittyvät videot. En tiedä, miksi.

Torstaina, koettuani epätoivoiset lounastreffit Sallan kanssa,
suuntasin Taijan kanssa ulkoilmaan ottamaan kuvia minusta.
Illalla töissä sain kuulla, että minut oli löydetty irc-galleriasta.
Samana iltana sain myös huomata, että työnteko ulkona on kamalaa.
Väistellessäni salamaniskuja kesäteatterilla yritin pitää kiinni
anniskelualueen teltoista, jotka olivat lähdössä lentoon myrskytuulen mukana.
Sitten alkoi sataa rakeita.
Rakeita! Kesäkuussa!
Ja silti minulle paasataan joka päivä ilmaston lämpenemisestä.
Heti huomenna käyn ostamassa halpishiuslakkaa ja suihkutan sitä ilmakehään.

Perjantaina valmistauduin onneksi työpäivään hieman paremmin: otin omat viinat mukaan.
Aloiteltuani iltaani työpaikallani suuntasin lentoemoksi pukeutuneen Sallan kanssa
paikalliseen yökerhoon juomaan shotteja ja tekemään lentoemotanssia.
Ilta loppui siihen kun olin jostain syystä auton takakontissa Juuson kanssa.


Lauantaina Tuulia ja Jere menivät naimisiin.
Minä ja Ellu yritimme molemmat pidätellä kyyneliä
nähdessämme Tuulian kävelevän hehkuvan kauniina kohti alttaria.
Jos Tuulia ei olisi aikoinaan sanonut minulle, että nähtyään minun itkevän
hän ei voisi enää koskaan kunnioittaa minua, olisin itkenyt.

Toisaalta, Tuulia on joskus myös sanonut tietävänsä, että dinosaurukset elävät yhä.

Uskomattoman kauniin vihkiseremonian jälkeen siirryimme hienoon juhlapaikkaan,
jossa sain ihailla täydellisen tyylikkäitä kattauksia ja ihanan herkullista ruokaa.
Annoimme hääparille lahjaksi kuumailmapallolennon kuohuviineineen
ja minä pidin - ainakin omasta mielestäni - sydämellisen ja rehellisen puheenkin.

Kävin myös tanssittamassa Ellun ja Jonnan lisäksi morsianta ja morsiamen äitiä,
joka oli aiemmin samana päivänä kyseenalaistanut lukutaitoni ja huijannut minua seuraleikissä.
Kaikki meni aivan ihanasti, kunnes konjakit tuotiin pöytään.
Tyhjennettyäni Aleksin kanssa liian monta konjakki- ja Amarettopulloa
suuntasimme suurella joukolla Onnelaan juomaan liikaa tequilaa.
Saatoin nolata itseni Tuijan edessä. Anteeksi.

Tänään aamulla heräsin morsiamen veljen vierestä ja jouduin heti suuntaamaan töihin.
Saapuessani hieman myöhässä töihin eräs teatterin lapsinäyttelijöistä
kysyi minulta "Miksi sä näytät tuollaiselta?", aidosti huolestuneena hyvinvoinnistani.
Niin, miksi minä näytän tällaiselta?