IRC-Galleria

Watcha drinkin'?
Rum or whiskey?
Now won'tcha have a
Double with me?

I'm sorry I'm a little late
I got your message by the way
I'm calling in sick today
So let's go out for old time's sake

I'll never forget you
They said we'd never make it
My sweet joy
Always remember me

We were misscheivious
And you were always wearing black
I was so serious
You know my boyfriend's mother nearly had a heart attack

I'm sorry I'm a little late
You know the stripes on a tiger are hard to change
I know this
World feels like an empty stage
I wouldn't change a thing
So glad you're back again

I'll never forget you
They said we'd never make it
My sweet joy
Always remember me

I'll never forget you
At times we couldn't shake it
You're my joy
Always remember me

We just got swallowed up
You know I didn't forget you
We just got swallowed up
We just got swallowed up
And you love that I didn't forget you
We just got swallowed up
By the whole damn world

Watcha thinkin'?
Did you miss me?
I borrowed your silver boots
Now if you'd just let me give them back to you,

I'll never forget you
They said we'd never make it
My sweet joy
Always remember me

I'll never forget you
Although at times we couldn't shake it
You're my joy
Always remember me
Don't you know that you're my joy?
Always remember me
Don't you know that you're my joy?
Always remember me

Saatoin arvata, että kaipaisin sinua,että moni
asia olisi toisin ja vaikeaa ja monimutkaista.
En sitä, että ikävä ei olisi jossain, vaan
kaikessa, kaikkialla. Että suru asettuisi
taloksi. Että kaipaus tuntuisi joka hetki.

vaik kaikki muu mun onnistuiskin ehkä unohtaa
mä sua muistoistani pois en saa
vaik arkisina päivät jatkavatkin kulkuaan
mä sua muistoistani pois en saa

sut todeks taas saa muuttumaan
tai pettää silmiäni valollaan
nää tunnit toukokuun

kuin eilisen
mä muistan sen
tuon tuokion, se ohitse jo on
mut muistoissain se jatkuu aina vain
sen kauneudesta haavan silloin sain

Kun kaipaus ja ikävä polttaa
niin että satuttaa
Kuuntelen silloin sydäntäni
joka kertoo minulle
että se oli onnea ja iloa parhaimmillaan
ja nyt muistot ovat kauneinta mitä minulla on

(Huhhahhei ja Kollaa Kestää!)

Mulla oli aito sotakoira Musti
Musti oli iso siperianhusky
Mustilta puuttui huumorintaju,
sillä sotakoiran piti olla raju

Huh-hah-huh-hah
yks-kaks-kol-nel

Mustilla oli militariaatteet
mielessä likkuivat vain Kollaat ja Raatteet
Mustin arkussa lukee: isänmaa, isänmaa
poikansa pelännyt ei kuolemaa, kuolemaa, kuolemaa

Yks-kaks-kol-nel..
..viis-kuus-seittemän-kaheksan

jos mä täyteen paan
juotko kokonaan
se malja vain sua oottaa

puolilleen jos jää
tahdotko lisää
se malja vain sua oottaa

murheisille sydämille
kärsiville, kaipaaville
petetyille, jätetyille
raskaan taakan kantajille
lasi täyteen
se malja vain sua oottaa

edessäsi on
ruukku pohjaton
se malja vain sua oottaa

siemausjumala
pyhä humala
se malja vain sua oottaa

murheisille sydämille
kärsiville, kaipaaville
petetyille, jätetyille
raskaan taakan kantajille
lasi täyteen
se malja vain sua oottaa

sillä viini tuo
eilisen pois pyyhkii
jaksat huomiseen

murheisille sydämille
kärsiville, kaipaaville
petetyille, jätetyille
raskaan taakan kantajille
lasi täyteen
se malja vain sua oottaa

sua oottaa

Minä kasvojen virrassa pyörin
ja lisää viiniä join
minä kirkkaissa valoissa vaikutin
suurilla sanoilla
tummassa puvussa kravattineula
timanttisormuksin
minä kahlasin halki valoisan salin
ja valitsin vieläkin

Sadenarkomaani
mua vasten askeltaa
Ei, mä etsin enkeleitä
näiltä tyhjiltä rantateiltä ja
tuhansiin sormuksiin
tahtoisin hukkua uudelleen

Oppipoikien pöydässä
Kortteja käännettiin
Videot vaihtui
Ja Styge kans
Minä pottia kasvatin
Mutta elämä jatkui
Ja se hakkasi päähän
Niinkuin ennenkin
Kivilekalla päähän ja saunan taakse
Kyynerpäät savessa

Sadenarkomaani
mua vasten askeltaa
Ei, mä etsin soittajaa
ensiviulusta vastaamaan
Mielellään vaalee ja vähän meikattu ja leveillä lanteilla

Laitakaupungin laulujengeissä minulla maine kasvoi
Uudenlaiset seurapiirit
ja erilaiset ystävät
Mutta jatkoin vieläkin samaan tahtiin
niinkuin ennenkin
Kun sumennein aivoin ja hitain liikkein
Mä pöydän alta kapusin

Sadenarkomaani
mua vasten askeltaa
Ei, mä etsin saattajaa
samaa katua kulkemaan
joku jolla on joen rannassa jalo sydän ja viinipullo

Viluisen veneen alta
minä aamuteelle nousin
Korjasin kaulusta kohensin pohjetta
kurkistin taakseni
Sama usvainen aamu
kaikkien kasvoilla
Minä katsoin rantatietä ja kuljin eteenpäin

Sadenarkomaani
mua vasten askeltaa
Ei, mä etsin eilistä päivää ja viimeistä viittätoista vuotta...

Just sain puhelun että sain töitä :) Lanssihommin takaisin, jeee!!
Olin jo IHAN VARMA että ne ei ota mua (pessimisti ei pety) kun haastattelussa kävin, ja meinasin lentää perseelleen ku sain puhelun että torstaiaamuna puoli kasiksi töihin :D
Saa onnitella ;)

ja totesin että opettelen nyppimään tuon airiksen itse. Itku meinasi päästä kun pojan näin, Pomo muistuttaa tällä hetkellä enemmän rottaa kuin isoa ja komeaa Airedalenterrieriä!
-ei, se ei ole suursnautseri, ja niitä ei nypitä samaan muottiin
-en ole koskaan nähnyt näin rumasti nypittyä snautseriakaan :D
-Missä on Pomon komeat turpakarvat? Entä tolppajalat ja pahinta..
-mitä ne on tehneet Pomon hännälle?

ÄNGST. Katria kiukuttaa.

Kävin ajamassa ruunan tänään. Puoliskatuntia kävelyä pellolla, ei viitsi kovin hurjasti aloittaa kun on saanut olla ihan vaan oloneuvoksena monta kuukautta. Kyllähän tuo taas veti sanattomaksi, niin hieno tunne tuli. Sitä muistaa tällaisina hetkinä että miksi sitä kestää ja jaksaa kaikki ruunan metkut, huonot päivät ja sairastelut kahlata läpi.

Lampolasta lähtiessä oli monenlaista ongelmaa- heinäpaali oli tyhmässä paikassa ja traktorin peräkärrykin edessä. Ville oli henkisenä tukena että jos tulee pattitilanne niin saa ainakin nostettua kärryt tai pidettyä hevosta niin että päästään liikkeelle- noh, turhaahan tuo siellä jaloissa palloili ;) Pete hoitaa tilanteet aina kotiin :) Vanhalletielle kun päästiin niin tuli auto, vaikka liittymässä pysähdyttiin ja katsottiin ettei muka tule niin silti pääsi joku perskärpänen roikkumaan perään. No, polle keskelle tietä kävelemään ettei auto saa päähänsä kaahata ohi (tämäkin tullut koettua..) ja Pete tassutteli nätisti peltoliittymään vaikka auto kaasutteli tosiaan melko lähellä kärryjä.

No, peltoliittymään mistä piti kääntyä ajopellolle, oli kaatunut puu, onneksi niin että pääsi vielä kärryjen kanssa juur ja juur ohi kuitenkin. Mitäpä pienistä, ruuna vilkaisi hetkosen "tuo ei ollut tuossa viimeksi" ja meni nätisti ohi. Sen verran oli tilaa että toinen kärrynrengas meni rungon yli, mutta jos heppa ois ottanu ritolat nii ois tullu ahdasta. Pellolla Pete käveli ja käveli ja käveli, korvat hörössä, ei välittänyt mistään mitään. Minä istuin kärryn kyydillä naama ku naantalin aurinko, ja Nikke tietysti kärryn kyydissä myös :) On tuo ruuna vaan mainio, ei paina ohjille mutta kulkee. Täysin "kahdella sormella ajettava", kirjaa voisi lukea samalla, ainakin jos ei satais vettä ;) Ravaa kun pyytää mutta ei ala kaahottaa. Vauhtia löytyy kuitenkin omiin tarpeisiin asti. Ravin jälkeen malttaa taas kävellä eikä hypi raville joka kerta kun kärryissä vaihtaa asentoa tai liikauttaa jalkaa. Tämä tyttö on onnellinen taas monta viikkoa kun joku toimii just ku ihmisen mieli. Amazing.