IRC-Galleria

Tykkään Petestä kyllä ihan mahdottomasti :) Tuntuu että mitä enemmän sen kanssa tulee puljattua, sitä enemmän se näyttää aina vaan niitä parhaita puoliaan ja kiukuttelut ja pomottelut on jääneet aivan unholaan!

Eilen ihan ex-tempore otin ja hyppäsin selkään Paulan suosiollisella avustuksella ja kierrettiin kolme kierrosta siinä kesälaitsan luona. Tammat pörhelsi aitauksessa, välissä huusivat Peten perään ja juoksivat pää kolmantena jalkana, mutta ruuna oli kiltisti töissä ja vielä ratsun hommissa, jotka on aavistuksen vieraampia vielä ;) Tosiaan toisen kerran nyt "ratsastin" pojalla, ja se oli ihan että eikait tässä, varos ettet satu tippumaan sieltä :) On se kyllä... on se niin ihana :) Vaikka kyllähän se vielä ehtii muutamaan otteeseen minut heittää alas pukkisarjan seuraamana, eikö??

Viikko sitten lauantaina vietiin Pete kalajoelle Kärkkäisen Satun kesälaitumelle. Onnellinen pieni ruuna- tilaa liikkua ja kaverina kaksi tammavarsaa ;) Hienosti taas meni kuljetukset, tyytyväinen olen poikaan! Ei mitään ongelmia saada ruunaa koppiin tai kuljettaa. Hyvä niin.

Nikken kanssa käytiin Himangalla mökillä. Koira pääsi uimaan mereen ja oli kyllä virtaa täynnä- muutama kuvaotoskin saatiin, niitä gallerian puolella :) Toivottavasti tänä vkl ois yhtä hyvät kelit, jäljenajoa pitäis alkaa Nikken kanssa treenamaan. Se on huomattavasti hauskempaa auringonpaisteessa kuin vesisateessa..

Mutta, nyt pitäis lähteä baanalle vielä tälle illalle! Bailabaila..

Olipas loistavat kelit olla leirillä ;( 5 päivää oltiin ja 4 päivää satoi vettä/räntää/lunta. Nyt sitten kuumeessa kotona ;) Mutta oli kyllä antoisa ja kiva leiri!

Pikkuruuna koki tänään elämänsä järkytyksen- hyppäsin selkään ;) Hienosti käyttäytyi, eka kerta kun joku roikkui selässä :) Oon ihan mielettömän tyytyväinen poikaan, taas kerran <3

Pete on asustellut kohta 2kk Ylivieskassa Marin tallilla. Hyvin on poika sinne kotiutunut! Oli ehdottomasti oikea ratkaisu viedä Pete isommalle tallille ammattilaisen käsiin. Ajamaan ei olla päästy ajanpuutteen ja kärryongelman takia :( Oon irtojuoksutellut Peteä Ellun tallin maneesissa. Komeasti putte liikkuu, ei voi moittia.

Pete on laihtunut ihan mielettömästi. Ollut vähemmällä ruoalla (jätin ponirehun pois kun arvelin että ei ole tarvetta, kun en ole ehtinyt liikuttamaan kunnolla) ja KAIKKI herkut on nyt jätetty pois. Ei sokeria, ei leipää eikä pullaa ;) Porkkanoita kossi on saanut syödä, ja laitsalle heinää jaettavaksi tarhakavereiden kanssa. Ja Peten tulee liikuttua nyt tarhassa paljon enemmän kuin aiemmin.

Kesälaidun paikka löytyi Kalajoelta Kärkkäisen Satun tallilta. Haaveilin että josko pojan sais sinne kesäkuun alussa. Kun Satulle soittelin niin laitsalle oli menossa Peten lisäksi muutama vanhempi varsa (2-3v.) Luulen että melko hyvä porukka voipi olla kasassa siellä sitten :) Pete onneksi on sellainen kaikkien kaveri että tulee kyllä toimeen missä jengissä vain, eikä ole mikään riitapukari.

Nyt taas nokka kohti Kajaania, viiden päivän leiri olisi edessä. Jäljenajoa aletaan harjoitella koirien kanssa!

Pete muutti eilen Ylivieskaan. Täysihoitopaikalle Marin tallille (vanha Ellun talli, uuden Ellun tallin kanssa samassa pihassa). Jännitin (taas kerran) ihan helkkaristi että miten saadaan ruunanretku koppiin- niin no, sehän menee kun sen taluttaa sinne :D Hauska tapaus Pete kyllä on- se kävelisi perässä vaikka mihin. Hyvä niin, että luottaa.
Vähän poika huuteli uudessa paikassa vanhojen kavereiden perään, mutta asettui sitten tarhaan syömään heiniä.

Tänään kävin kiusaamassa poikaa oikein toden teolla- pesin pikkuruunan! Vesiletku oli Ka-ma-la! Hui! Parempi hyppiä ja riekkua ihan vaikka vain varmuuden vuoksi, JOS se onkin jotain ihan kamalaa. No, olisi tosin voinut mennä paljon huonomminkin, että ihan tyytyväinen voi taasen olla.

Edessä kahden viikon gines. Plääh. Mieluummin ois kotona ;)

Peten kävin ajamassa Päivin kanssa. Pojalla oli menohaluja ja annettiinkin sen sitten juosta muutaman kerran joelle päin n. 200m. Ensimmäisen kerran poika halusi itse juosta, ja kun pohja oli hyvä niin mikäs siinä. Nättiä pikkuravia päästeltiin, tosin heppa ois voinu mennä lujempaakin mutta hyvin vastasi kun ohjilla pidätti.
Kaksi kelkkaakin nähtiin :) Toinen meni viereistä peltoa pitkin ohi - Peten reaktio oli että kiinnosti enemmän kuin pelotti. Toinen meni jokea pitkin kun oltiin ihan pellon joenpuoli päässä, eli melko läheltä. Ensin Pete pysähtyi katsomaan (saakelin pahaäänisiä ovat nykyään kelkat :D) ja sitten pakitti. Käsissä pysyi koko ajan, ja pellolla on tilaa pakittaa niin paljon kuin mieli tekee ;) Tyytyväinen olen, oikeat reaktiot. Pelätä ja säikähtää saa, mutta käsissä ja ohjilla pitää pysyä!

Armeijaan sitten.. noh. Nyt on peruskausi ohi, ja alkaa koirapuolen hommat. Parin viikon päästä eka leiri edessä, siihen asti tutustellaan sissirinkkoihin ja trangian käyttöön. *huoh* Jotenkin sitä vaan odottaa että pääsis puljaamaan tessujen kans, tulossa kun on huumekoira koulutusta, maalimiehenä olemista, tokoa, agilityä, jne jne.

Norski voitti Alavieskan kissa mätsärin :D *tuuletusta*

Joo, eli pääsin niihin hommiin mihin halusinkin; eläinhuoltomieheksi. Toimenkuvaan kuuluu sairaiden koirien hoito (haavanhoidot, tikinpoistot, lääkitykset ym), koirien ruokkiminen ja lenkitys, sekä koiratarhan kiinteistönhoitohommat kun muut on leirillä. Palvelusaika 180 vrk, eli puoli vuotta :)

9 jätkää valittiin koiranohjaajiksi, ihan mukavia kosseja kaikki. Hyvin ollaan jo tutustuttu toisiin ja alkaa olla aika omat jutut jo kaikkien kanssa. Alunperin oli tarkoitus mullakin hakea koiranohjaajaksi, mutta sitten alkoi puolenvuoden palvelusaika ja kevyemmät hommat houkutella puoleensa ;) Ohjaajat saavat sissin koulutuksen ja pääasiassa hommat on tiedustelua. Rankkaa tulee siis pojilla olemaan takuulla, ja mullakin niiltä osin mitä oon leireillä mukana!

Rankka kaksviikkonen takana. Hengissä selvisin, ihme ja kumma, mutta ei kuitenkaan ihan 'vaurioitta'- nivunen revähti oikein makeasti kun kaaduin, ja senhän arvaa että esim. hiihtäminen ei sen takia oo ollut ihan herkkua viime aikoina. Inttiflunssa on päällä koko ajan. Ääni painuksissa, kurkku kipeä, nokka vuotaa, lihaksia kolottaa ja pientä lämpöäkin.. Hajottaahan se välillä ryynätä menemään puolikuntoisena, mutta minkäs teet.

Taas mennään, moik :)

*huoh* Kahden viikon gines edessä. Rankka kaks viikkkoa- kahdeksan kilometrin marssi täysvarustuksessa, eli painoa n. 30 kg selässä, tai jotain sinnepäin ainakin. Kahtena päivänä hiihdetään ampumaradalle (4km suuntaansa, nousua vaaran päälle koko matka) ja muuten vain on sitten tiedossa uimataitotestiä, suunnistuskilpailua ja muuta yhtä mukavaa. Toivotaan vain että fysiikka kestää ja en enää pahemmin hajota paikkoja. Perjantaina oli lihaskuntotesti joka meni kyllä ihan yllättävänkin hyvin!

Kotona kaikki on niinkuin ennenkin. Nikke on iso poika jo, urosleima alkaa tulla jo hyvin esille. Kissat on ja lihoo..

Pete sairasteli viikonloppuna. Ähkyä oireili, poikaa sitten kävelyteltiin, kävelyteltiin ja kävelyteltiin.. Edessä piimäkuuri pojalle. Yllättäen olki maistui paremmin kuin heinä, joten ruokitaan nyt sitten oljilla ja heinällä 50-50. Kuitua, kuitua ;)

On kyllä pieni ruunanretku muuttunut niin paljon. Tien varressa kävin sen kanssa kävelemässä lauantai-iltana ja sitten tulikin yllättäen auto vähän lujempaa ohi. No, Pete tuumasi että näitä on nähty, ei tässä mitään vaikka vauhtia oli ja lumi pölisi. MUTTA.. Joku oli tuonut tien varteen LIIKENNEMERKIN. Tröööt! Aivan kamalan kammottava varoituskolmio meinasi hyökätä pienen pojan kimppuun. No, poika pysyi käsissä että sinänsä kaikki hyvin, huvitti vaan kossin käytös :)

Kaksi viikkoa takana Kainuun Prikaatissa, ja ekoilla lomilla :) "Väsynyt mutta onnellinen" lienee kuvaa aika hyvin olotilaa tällä hetkellä :D Rankkaa on ollut, vaikka enimmäkseen ollaankin opeteltu ihan perusjuttuja, marssimista ym. Muut on jo hiihtäneet ja ammuskelleetkin mutta tämä on sairastanut lähes puolet ajasta :( Kamala köhäkuumetauti tarttu sieltä jostain ja loppupeleissä olikin sitten keuhkoputkentulehdus :/ Nyt onneksi jo antibiootit alkaneet purra ja henkikin kulkee, eikä ääni ole sellainen seksikäs viskin kähentämä bassotenori...

Heppa oli saanut hyvää hoitoa :) Oli oikein hyväntuulinen. Huomenna ajattelin irtojuoksuttaa pojan, saa purkaa vähän paineita ja jos kävis maanantaina ajamassa Villen kanssa sillä, kun vasta tiistaina alkaa palvelus :) Ja ens vkl taas lomille ;)

Tyttöjä on viestipataljoonassa 7, kaikki toisessa viestikomppaniassa tuvassa 16. Oikein passeli ja mukava porukka on kasassa, kaikkien kanssa tasapuolisesti tulee toimeen. Saas nähdä, josko sitä loppu p-kauden pysyis edes suunnilleen terveenä ja sais homman hoidettua kunnialla kotiin. Kuulemma helpottaa sitten kun on tämä paska tullut kahlattua läpi, ja pääsee jonnekkin 'erikois'joukkoihin- tiedä sitten ;D

Siviiliaamuja jäljellä tasan 1 :D Tosin, jos kaikki siviiliaamut on yhtä krapulaisia, herään mieluummin Kajaanissa Hoikankankaalla ;) Pitäähän sitä nyt juhlistaa viimeisiä vapaita hetkiä, ja mitenkäs muuten kuin Päivin kanssa Empussa :D Siitä ei hyvää seuraa, jepjep..

Pete on ollut oikein hyvällä tuulella. Ei luimi karsinassa enää ollenkaan ja antaa katsoa jalat ym. Tiedä sitten mikä ihme vaihe oli, kun ei antanut karsinassa tulla metriä lähemmäs.. Noh, tilanne on nyt muuttunut ja parempaan suuntaan :)
Käytävälläkin poika on nyt oppinut seisomaan- loimittelut ja kavioidenhoidot hoidetaan nykyään aina siinä, eikä Pete ole millänsäkään. Hieno homma, edistystä, vaikkakin sitten pienen pieninä askeleina :)
Taluttelu onnistuu nykyään todella hyvin. Kossi malttaa jo seistä paikallaan, ja pysähtyy pyynnöstä- ei tarvitse enää kiskoa hampaat irvessä riimunnarusta ja toivoa että Pete muistaa jossain vaiheessa pysähtyäkin :P

Jep, tämä lähtee nyt pakkailemaan kamppeita!