IRC-Galleria

Toivottavasti kaikilla on ollut hyvä tai vähintäänkin rento viikonloppu! Tällä kertaa päätin ottaa käsittelyyn suomen ja ruotsin kamppailun valtakielen asemasta. Se sijoittui Venäjän vallan loppupuoliskolle sekä itsenäisyyden alkuvuosiin. Jo 1840-luvulla syntyi suhteellisen radikaali fennomania-liike, joka sai alkusysäyksensä yliopistopiireistä. Fennomaanien pyrkimyksenä oli nostaa suomalaisuus suomen kielen kautta maassamme hallitsevaan asemaan. 1870-luvulla tapeltiin ihan reippaasti valtiopäivillä suomenkielisten oppilaitosten asemasta, kun fennomaanit vaativat suomenkielisten oppikoulujen lisäämistä, mitä ruotsinmieliset svekomaanit ja ruotsinkielinen hallitus vastustivat. Ratkaisuna oli, että ruvettiin perustamaan yksityisiä suomenkielisiä kouluja.

Kielikiista mutkistui ensimmäisen sortokauden aikana, kun vuonna 1900 annettu kielimanifesti nosti merkittävästi venäjän kielen arvovaltaa Suomen suuriruhtinaskunnassa. Itse asiassa sen tarkoituksena oli kymmenen vuoden kuluessa kokonaan korvata suomi ja ruotsi hallinnossa ja oikeuslaitoksessa venäjällä. Onneksi tämä projekti päättyi yhdessä ekan sortokauden kanssa 1905. Seuraavana vuonna perustettiin puolestaan Ruotsalainen kansanpuolue, eli ikää sillä on 111 vuotta! Onnea vaan sinnekin.

Tunteet kuumenivat taas itsenäisyyden koittaessa. Vuoden 1919 hallitusmuodossa Suomessa todetaan olevan kaksi kansalliskieltä, ja varmaan parempi ettei kumpikaan näistä ollut venäjä. Sekä fennomaanit että svekomaanit joutuivat joustamaan. Suomenmieliset eivät saaneet kammettua ruotsia vähemmistökielen asemaan, jollainen nykyään on esim. saamen kielellä paikoin Lapissa. Ruotsinmieliset saivat luopua ajatuksesta itsehallinnollisesta ruotsinkielisestä alueesta, siis Ahvenanmaan lisäksi. Ahvenanmaalaisethan kirjoittivat muuten oikein adressin Ruotsin kuninkaalle, jossa he pyysivät pääsevänsä osaksi hänen valtakuntaansa. Tämä olisi toki Ruotsille kelvannut, mutta Kansainliitto päätti toisin. Onneksi ei tullut sotaa Ruotsia vastaan heti sisällissodan jälkeen!

Totuttuun tapaan tästä pääset yhteisöömme
100 vuotta suomalaista tarinaa

Sehän on taas maittavaa sunnuntai-iltaa kaikille kuulijoille, aika on avata uusi luukku yhteisöllisen Suomen tarinassamme!

20. Heinäkuuta 1906 Suomen suuriruhtinaskunnassa säätyvaltiopäivät korvattiin eduskunnalla, jonka toiminta perustui koko kansan kattavaan yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen. Maamme ensimmäiset eduskuntavaalit toimitettiin 15.-16.3 1907. Suomen eduskuntalaitos oli oman aikansa oloissa todella edelläkävijä, koska myös naiset olivat äänivaltaisia. Ensimmäisten tasa-arvoisten eduskuntavaalien vuosipäivä ei ihan osu yksiin kansainvälisen naistenpäivän kanssa, mutta heittoa on vain viikko! Myöhästyneet (tai ennenaikaiset) onnittelut siis kaikille naisille ;) Yleisesti ottaen vuoden 1905 levottomuudet ympäri Venäjän valtakuntaa johtivat väkivaltaisuuksiin ja laillisuuden heikentymiseen, mutta Suomessa demokratisoituminen ja kansalaisyhteiskunnan kehitys ottivatkin askeleen eteenpäin.

Toinen venäläistämiskausi alkoi vuonna 1908. Venäjän tappio Japania vastaan ja kiihtyvä kilpavarustelu Euroopassa nostivat täällä sijaitsevien raja-alueiden strategista merkitystä. Venäjän sotilasjohtajat alkoivat nähdä maahyökkäyksen Pietariin Suomen kautta realistisena. Vuonna 1910 määrättiin, että kaikki lait ja säädökset jotka eivät koskeneet yksinomaan Suomen sisäisiä asioita, hoidetaan Venäjän lainsäädäntöelimissä, erityisesti duumassa. 1912 säädetyn yhdenvertaisuuslain mukaan kaikille Venäjän alamaisille tuli Suomessa samat oikeudet kuin suomalaisillekin.

Vastarinta venäläistämistoimia vastaan oli jopa laajempaa kuin ensimmäisellä sortokaudella, koska nyt myös työväestö ja rahvas pääsivät osallistumaan valtiolliseen toimintaan. Tästä huolimatta suomalaiset olivat epäyhtenäisempiä kuin ensimmäisellä kerralla. Myöntyväisyyssuuntauksen kannattajat ja aktiivista vastarintaa ajavat eivät kokeneet etujensa yhtenevän, eikä voida tietää milloin Suomi olisi itsenäistynyt, jos olisi ollenkaan, ilman ensimmäisen maailmansodan puhkeamista...

Tarinan kaikki osat ja keskustelua aiheesta löydät täältä!
100 vuotta suomalaista tarinaa

Oikein hyvää sunnuntai-iltaa kaikille! Tästä se lähtee, eli tämän vuoden teemamme ensimmäinen varsinainen osa. "Ensimmäinen sortokausi" eli keisarillisen Venäjän ensimmäinen Suomea kohtaan suuntaama venäläistämiskampanja osui vuosille 1899-1905 ja siihen osui monia dramaattisia tapahtumia. Suomen suuriruhtinaskunnan perustuslait pyrittiin syrjäyttämään vuoden 1899 Helmikuun manifestilla, ja suuri joukko suomalaisia liittyi yhteen passiiviseen vastarintaan. Tämän merkittävyys on siinä, että sitä voi pitää ensimmäisenä oikeana suomalaiskansallisena vastarintailmiönä vierasta valtiomahtia vastaan. Aiemmat suuret liikkeet, kuten nuijasota, olivat suunnattu yleensä tiettyjä yhteiskuntaluokkia vastaan, tyypillisesti aatelistoa.

Vastauksena Helmikuun manifestiin maassamme kerättiin Suuri adressi, johon saatiin vain viikoissa yli puoli miljoonaa nimeä. Tämä siis aikana, jolloin koko Suomen väestö oli vain noin kaksi ja puoli miljoonaa! Eikä adressia todellakaan voinut allekirjoittaa missään facebookissa, saati että siitä olisi tiedotettu Ylen iltauutisissa...

Ensimmäisen sortokauden aikana mm. Lakkautettiin Suomen kansallinen sotaväki, jonka sijasta meille koittivat kutsunnat Äiti-Venäjän armeijaan. Venäläistämiskampanja loppui toistaiseksi 1905, samana vuonna kun Eugen Schaumann ampui diktaattorin valtuudet saaneen kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin. Tämä oli yksittäisen miehen teko, jonka motiiveista on monta teoriaa, mutta satojentuhansien suomalaisten osoittama päättäväisyys kansallisen yhteisömme ominaispiirteiden säilyttämiseksi oli hieno osoitus yhteisten ihanteiden voimasta.

Testaa, mitä tiedät ajastamme osana tsaarien maata

Joulukuussa tulee kuluneeksi 100 vuotta siitä, kun Suomi antoi itsenäisyysjulistuksensa vallankumouksen pyörteissä kamppailevasta Venäjän imperiumista. Tätä on tarkasteltava kuitenkin osana jo noin vuosisadan ajan jatkuneen kansallisen tietoisuuden rakentamisprosessia, eräänlaisena pöytään asettumisena pitkien talkoiden jälkeen. Ikävä kyllä me kaikki tiedämme, että ruokapyödässä tulee joskus riitaa…

Yhteisöllisyys itsenäisessä Suomessa alkoi kenties ikävimmissä mahdollisissa merkeissä, sisällissodalla. Meillä muodostui siis kaksi pääyhteisöä, punaiset ja valkoiset. Nämä yhteisöt vihasivat toisiaan verisesti, vaikka molemmilla oli pohjimmiltaan paljon kansallismielisiä ihanteita. Sodan raakuudet ja niitä seurannut katkeruus varjostivat kansakunnan kehitystä vuosikymmeniä.

Saamme olla kiitollisia, ettemme ole tässä maassa joutuneet enää kokemaan yhtä repiviä tapahtumia kuin vuonna 1918. Kaikenlaista on kuitenkin tapahtunut sadan vuoden aikana niin Suomelle maana kuin täällä asuvien ihmisten välisissä suhteissakin. Tämän vuoksi olemme valinneet yhteisöllisyyden kehityksen itsenäisessä Suomessa tämän vuoden teemaksi IRC-Galleriassa. Paljon mielenkiintoista on luvassa, ja toivottavasti mahdollisimman moni teistä seuraa mitä tuleman pitää lähiviikkoina ja -kuukausina.

Tarinan ensimmäinen luku
Lateksis

Tästä pääset yhteisöömme!
100 vuotta suomalaista tarinaa

Oletko aina haaveillut bilettämisestä Galtsun ylläpitäjien kanssa?

Kysytkin vielä… Mutta tänä Ystävänpäivänä haaveet voivat muuttua todeksi! Haluamme lähteä viettämään iltaa yhdessä käyttäjiemme kanssa ja tutustua paremmin ihan rennoissa merkeissä. Paikkana toimii Café Mascot (Neljäs linja 2) ja tilaa on ainakin reilulle 40 ensimmäiselle yhteisöön liittyneelle. Odotamme innolla tapaamistamme tiistaina 14.2.

Liity joukkoomme
Galtsun Ystävänpäivän bileet

Kuinkas monella meistä on vanhoja Galtsu-kavereita, joiden kanssa ei syystä tai toisesta ole tullut pidettyä yhteyttä? Onko vanha porukka lopettanut galtsun aktiivikäytön elämän vietyä eri suuntaan? Niinpä… Mutta nyt on tullut aika korjata tilanne! Aloita liittymällä Tapaa vanhat galtsukamusi (Old Posse Gettogether)!

Päätimme järjestää keveän kilpailun Ystävänpäivän kunniaksi. Jujuna on kutsua vanhat kaverit muistelemaan galtsuaikoja autenttiseen ympäristöön - eli meille IRC-Galleriaan. Jokaisesta kauan toimettomana olleesta / uudesta käyttäjästä, jonka onnistutte houkuttelemaan/lahjomaan ;) kaveriyhteisöönne, annamme yhden pisteen. Se yhteisönhaltija, joka saa eniten uusia liittyjiä yhteisöönsä, on voittaja. Ilmoittakaapa privakommentilla yhteisön osoite ja kutsut (esim. videolinkki) minulle. Tarkemmat ohjeet löydät “Kilpailun säännöt” -osion alusta.
https://irc-galleria.net/campaign/ystavanpaiva_2017.txt

Kilpailun kestoa on tiukan aikataulun vuoksi päätetty jatkaa yli Ystävänpäivän 28.2 asti. Viisi eniten pisteitä kerännyttä yhteisöhaltijaa saa Finnkinon leffalipun, jonka päälle suurimman potin kerääjä saa 100 € arvoisen Timman lahjakortin ja kolme kuukautta ilmaista käyttöaikaa Singalta. Ja mikä parasta, kaikki osallistuvat yhteisönhaltijat saavat 10 € arvoisen alennuskoodin Timmalta sekä yhden ilmaiskuukauden + toisen kuukauden puoleen hintaan käyttöaikaa Singalta.

[html]
<br/>
<a target="_blank" href="https://timma.fi/"><img style="width: 98px; margin-left: 60px; margin-right: 10px; margin-bottom: 42px;" src="https://irc-galleria.net/img/campaign/fi/yp_2017/IG-Timma.png"/>
<a target="_blank" href="https://www.finnkino.fi/"><img style="width: 140px; margin-left:15px; margin-right: 15px;" src="https://irc-galleria.net/img/campaign/fi/yp_2017/IG-Finnkino.png"/>
<a target="_blank" href="https://sin.ga/"><img style="width: 98px; margin-left: 10px; margin-bottom: 42px" src="https://irc-galleria.net/img/campaign/fi/yp_2017/IG-Singa.png"/>
<br/>
[/html]

Hei koko rakkaan Galleriamme pienet ja isommatkin asukit!!!

Tänään on onnenpäivänne.

Tai jossei tänään niin viimeistään viikon päästä ;) Me nimittäin tulemme etsimään teille erinomaisesti sopivan henkilön täältä jo varsin täydellisten ihmisten yhteisöstä ja esittelemään teidät toisillenne. Onko tästä tulossa elämänne paras viikko? Ei voi luvata, mutta onhan se mahdollista :)

Tule mukaan ja liity Ystävänpäivän GaltsuMatch -yhteisöön


Ps. Pysykäämme kuulolla, tätä ei voi enää pysäyttää...

Hei kaikille!

Minä olen Lauri ja olen saanut kunnian toimia nyt meidän galtsun yhteisömanagerina. Nummelasta lähtöisin ja Lappeenrannan kautta olen kiertänyt tänne pk-seudulle. Aiemmin harrastin mm. kuorolaulua, mutta nykyään äänilihakset ovat jääneet pois viikoittaisesta kunto-ohjelmastani.

Tavoitteenani on osaltani tehdä yhteisöstämme entistä enemmän käyttäjiensä näköinen ja antaa kaikille mahdollisuus löytää ihmisiä, joiden kanssa haluaa jakaa elämäänsä. Rohkaisen kaikkia olemaan minuun yhteyksissä, mikäli herää kysymyksiä tai tulee vain olo että ”Onpas mukavan oloinen kaveri, tekispä mieli jutella sille”. Minä ainakin teen parhaani, jotta tämmöinen mielikuva syntyy juuri sinulle ;)

Haluankin kysyä nyt, mitkä olisivat sinulle ensisijaisia mahdollisia kehityskohteita palvelussamme?