IRC-Galleria

Täällä kaikki on pölyttynyt
ja menettänyt merkityksensä minulle.
Koska toisaalla minä unohdan
unohdan liian nopeasti.

Haalistuu, unohtuu, melkein häviää.

Joskus ne pilkahtelee vielä.
Kumpuaa ylös sydämen tallelokeroista
ja saa itkemään.


Rutista nyt lujaa, älä päästä irti.
Pidä silmiä kii mun kanssa.
Itketään yhdessä eri asioille.

Itke mun kanssa.

---

Tää ystävyys ei raukene, vaan kestää ainiaan.
On suuri silloin riemumme, kun jälleen kohdataan.
On suuri silloin riemumme, kun jälleen kohdataan.

Tiet kauas voivat loitota, jää muistot sydämiin.
Siis vielä kiitos kaikesta ja terve näkemiin.
Siis vielä kiitos kaikesta ja terve näkemiin.

---

<3

Voisko vaan syödä koko laatikon vaniljajäätelöä.

She can be like all the other girls
Be just like all the other girls
Livin in an ordinary world
Just to fit in, in the ordinary world
Just to fit in like an ordinary girl---

Eleanor McEvoy ~ Sophie

<3

---

Tänä kesänä
on erilainen tunnelma kuin ennen.
Tänä kesänä
ei pelata lautapelejä pihalla.
Tänä kesänä
kaikki on omilla teillään.
Tänä kesänä
olen jo melkein aikuinen.
Tänä kesänä
tulee ikävä kotia.
Tänä kesänä
pitää olla ahkera.
Tänä kesänä
kaikki ympärillä on jo muuttunut.
Tänä kesänä
minäkin olen erilainen.

---

Aamiaiseksi näkkileipää ja teetä,
lounaaksi vihreitä, punaisia ja keltaisia,
iltapalaksi pastillivärejä.

Luulen että
on kyseenalaista nukkua pääkallojen keskellä
mielenterveyttä ajatellen.

Pöytälaatikoita on kolme,
ja ne on täynnä rojua ja salaisuuksia
välissä miljoona unelmaa.

Näkkileipä olis ihan hyvää, jos sais voita päälle.
Mutta kun ei saa.
Siksi heivaan näkkileivän ja teen monitoimikoneeseen.

Vihreä ja punainen on jäässä,
keltainen sulanut tahmeaksi läikäksi pöytäliinaan.

Vihaan pastellivärejä,
koska ne paljastaa nössöt.
Haha mutta mä olenkin vispattua pastellipuuroa kaikkien nähden viis päivää viikossa.

Joo mä kyseenalaistan kuolleet ja elävät ja koko yhteiskunnan.
Ja nukun koko elämäni samoissa lakanoissa,
samojen pölypunkkien kanssa,
samat painajaiset tyynyliinan sisässä.

Uskon, että on olemassa kolme.
Ja sitten heitän kaikki rojut ja roskat ja paskat salaisuudet ja vanhat lahjat pois.
Jätän vaan yhden unelman jäljelle,
eikä se toteudu siltikään.

Voi vitsit onnellinen olo
kiitos kiitos kiitos.

Rakastan maailmaa ja voin syödä näkkileipää ilman voita vaikka koko loppuelämäni.
Vaaleanpunainen on ihan ok.
Revin lakanoista rakennusmateriaalia linnunpesiin ja meen kiven taakse nukkumaan.

Lamppu poks paloi poks.
Joten mun huone on hämäräisen pimeähkö.
Eilisestä saakka jo.
Jääkaapissa on katkarapusalaattia, joka saattanee aiheuttaa ruokamyrkytyksen.
Ei ole yhtään leipää, mutta karkkia on.
Ulkona sataa.
Tänä kesänä meidän pihalle on jo haudattu orava ja harakka.
Vuodesta 2000 on pitkä aika.

Pitäis lukealukealukealukea pitäis oppia vitusti asioita ottaa kaikki kiinni monta vuotta juosta nopeesti eteenpäin yhtäkki ä.
Vihaan tuhkimoita vihaanvihaan fakin lasikenkiä yms. Tainno eennees vihaa muuten vaan ottaa päähän.
Likaset liian pitkän kynnet ja karsee ikävä tänään. kun miksi aina tajuaa asioiden arvon vasta kun ne on jomennyt pois.
Tuntuu niin tyhjältä joskus.
Ei sais sanoa niin rumasti olla niin ilkeä tulee heti paha olo kun on sanonut. Väärä äänensävy ihan vahingossa tottumuksesta, joka on ihan huono tottumus.
Tästä tulee taas epätyylillinen jeay.
Mulla on unelmat hukassa ja elämä epävarmaa, että millasta sen pitäis olla.
Ei mua vielä pelota tulevaisuus, kohta vasta se alkaa. Ja ajoittain jo.
Mä haluan pois ja mulle tulee hirveä ikävä kaikkia täällä.
Mä vaan haluun jo pois tapetoimaan ja maalaamaan ja tiskaamaan omia astioita.
Pitäiskö kirjottaa kysy-palstalle, että A.W vois heittää ironista vinkkiä.
Mahdollisesti.

Isä vetää rullaverhon alas.
Isä peittelee.
Isä sanoo hyvää yötä.

Minä puen sinisen t-paidan ja
keltaiset yöhousut.
Ja minä kömmin sänkyyn,
vaikka aurinko kurkottelee läpi
rullaverhojen ja vihreiden.

Minä pesen hampaat ja
laitan hiukset kii.
Silmäpussit ja kuihtuneet huulet.
Pitää juoda vettä
sammakkomukista vettä.

Milloin sataa.
Milloin alkaa sataa.
Milloin virkistää kesäsade.

Sitten minä
menen pomppimaan sinisessä ja keltaisessa.
Ja olen yöhousuissa hiukset kii.
Hammastahnatahra poskessa, sammakot mukissa
alkaa sataa.

Kömmin, kurkottelen, pesen, juon.

Isä nostaa rullaverhot.
Isä vetää peiton pois.
Isä sanoo että on aamu.

Isä, nyt sataa.
Isä, nyt kesä sataa.

On niin onnellisuusolo, kun ei ole niin pitkään aikaan kuunnellut näit kaikkia kappaleita.
Oivitsit.
Ja ehehe oon muuten aika datis ollut.
Toki saatan olla vieläkin.

Mm. Hyvää yötä oravat, harakat ja tiaiset.

Syön tänään vain uusia perunoita.
Minä olen ylpeä ja vahva tänään,
ja syön uusia perunoita.

Istun tänään auringossa alasti.
Minä olen ihminen ja luonto,
ja istun auringossa alasti.

---

Anna anteeksi, anna anteeksi,
pyydän,
anna anteeksi.

Ole viisaampi
rakasta enemmän
ja paremmin
anna armahdus.

Muuten minä
kannan kaikkein raskainta repussani,
mitä saada voi.

Oma teko,
jota ei ole annettu anteeksi,
jota ei ole annettu anteeksi

jota ei ole annettu
anteeksi.

---

Näkkileipä ja appelsiini.
Klementiini ja hapankorppu.
Varrasleipä ja mandariini.

Emäskolmikko.

Kuoleva vadelmapensas.
Se kuolee
niin kuin luumupuu
ja kirsikkapuu.

Mutaatio.

---

Luulitko sä
tajuavas jotain.
Uskoitko sä tosiaan
mun puheissa olevan jotain järkeä.
Ajattelitko sä
löytäväs älyllisyyden merkkejä.

Hevonpaskaa kaikki pelkkää pötyä potaskaa luikuria näsäviisauksia enintään.

Mä valehtelen sulle niin kauan, että jään kiinni.
Ja senkin jälkeen kuvittelen, että uudet valheet
pelastaa mut.
Mä rakastan valehtelua, koska se on niin helppoa.
Vaikka oikeesti se on niin vaikeata,
että kukaan ei siinä onnistu.

Katso mua aurinkoa vasten ikkunan edessä.
Näet silloin kuinka mä olen
pelkkää valetta koko ihminen.

Túrin Húrinin pojan kirottu kohtalo
Niënor-sisaren kirottu kohtalo
Morwen-äidin kirottu kohtalo
kirottu kohtalo
kohtalo.

Huonosti käy niiden, jotka Túrin Húrinin pojan lähellä ovat.
Huonosti käy niiden, jotka Túrin Húrinin poikaa rakastavat.

Kaikki hyvä
muuttuu pahaksi.

Kaikkialla sataa.
Mua pelottaa rankkasateet.
On vaan vettä,
kaikki täyttyy vedellä.
Lainehtii ja velloo,
ehkä yli äyräidenkin.
Missä äyskäri,
apua missä äyskäri on?

Istun mun sängyllä, mun huoneessa.
Silti huulet maistuu suolalta,
ja sukkien sisällä varpaiden iho kurtistuu.

Ulkona joku hajoaa tuhanneksi
pisaraksi.
Ulkona joku pyörii vihreässä
karusellissa.
Ulkona joku koittaa pitää kii
lumpeenkukkien varsista.

Istun mun sängyllä, mun huoneessa.
Radiosta kuuluu uutiset,
hukkuneita tavallista enemmän.

Apua missä äyskäri on?
ja sukkien sisällä varpaiden iho kurtistuu.
hukkuneita tavallista enemmän.