... eilisestä työvuorosta ja sitten lähdinkin ajamaan tänne Kirkkonummelle. Kyl oli olo paniikis ku ei ollu kepsii mukan, mut en edes ajanu harhaan kertaakaan. Mul oli hyvät ohjeet ja Rakas puhelimes neuvoos ku onkelma iski. Ja ajoaikakin tuntu lyhyemmältä ku ei tarttenu tuijotella kepsinäyttöö: näin paljon vielä jäljellä ja arvioitu saapumisaika: ikinä.
Kullan luona on taas ihana olla, pitkästä aikaa. Pitäis sitä ja tätä tehdä. Kylläkin lähinnä mennä suihkuun ja pukea ja meikata, mut ensin Serranot.
Pariskunnat kuulemma alkaa muistuttaa toisiaan ennen pitkää... Viimeksi kun tulin tänne, unohdin auton valot päälle yöksi ja voitte arvata miten siinä kävi. Nyt oli Armaani unohtanut valot päälle ja huomasi vasta kun tultiin kylältä pyörähtämästä. Mut ei ollut vielä liian myöhäistä. Luulen silti, että hän teki sen tahallaan. Kun viimeksi siitä itseäni niin soimasin et kuinka typerä olin ku unohdin valot päälle vaik piippari huusikin, niin halusi ehkä osoittaa et kaikille voi niin käydä. Tai sit ei. Ei voi tietää...
Nyt keskittyminen tekstittömään Serranoon...