IRC-Galleria

Näin saattaa tapahtua jos pelaa liikaa.... (tapahtui toissa viikonloppuna)

Alotin dataamisen perjantaina lähin tiimin harkkoihin sunnuntaina uudella lumupuvulla.... kun olin polkenu sellaset 3,5 kilsaa pelipaikalle kantaen painavaa aselaukkua ja reppua tajusin, että kaikki lumet oli sulanu...

Hoih, väsyneenä tervehdin.

olin joskus nuortenillassa (oli pakko mennä... ripari...) luvannut mennä auttamaan jonkun advetti hyväntekeväisyys juhlan järjestämisessä, siis tää jossa on kaikkee juttuja kuten, piparien tekoo, kasvomaalausta, pilkkimistä yms. yms... jotta saadaan rahaa johonkin hyvään... mihin lie...


Tänä aamuna se lupaus oli vähän ärsyttävä, kavereitten kanssa vietetyn yön jälkeen ja unen määrän vähäisyyden takia se ei kauheasti viehättänyt mennä auttamaan. Plus viellä kaveri joka oli samaisena päivänä luvannut kannssani tulla auttamaan, viestitti ettei tulisi sinne, olin siis yksin menossa sinne. Kuitenkin selvisin aamun väsymyksestä ja lähdin seurakunnan talolle polkemaan melkein pirteänä.
Siellä joskus klo 11:20 (alko 11:30), menin jostain sivu ovesta sisään ja kysäsin mitä minun pitäisi tehdä, vastaus oli selvä: " hengaile siinä jossain". Noh siinä heitin takin naulaan ja kattelin ympärille ja päädyin kasvomaalaus pisteeseen.
Sen hetken juttelin muille tyypeille, kunnes meille tultiin kertomaan mitä tehdä.
Eli meidän piti pyörittää kaikkia paikkoja välillä vaihdellen jos tykkäsi. Aloitin kasvomaalaus pisteessä, jossa jouduin näyttämään taiteellisen puoleni pikku lasten poskiin piirtämällä niihin sydämiä, tähtiä, kuusia, enkeleitä ja muita sellasia parin muun tytön kanssa.

Tyypit joittenka kanssa olin tekemässä näitä juttuja tais olla jotain lukion ekalla olevia tyyppejä näitä tyyppejä enimmäkseen jotka oli isosia viimevuonna ja aikoo olla tänäkin vuonna, joten olin ainoa viellä riparin käymätön tyyppi koko porukassa. Siinä sitten juteltiin maalattavien puuttuessa ja malattaessa vähän kaikesta. Sitten siinä joskus vähän myöhemmin jokus 1-2 maissa käytiin eka pyytämässä muutama tuuraaja onginta pisteestä ja käytiin purukalla(6 henkee) yläkerrassa syömässä tortut ja riisi puuroa. Aterian jälkeen käytiin kattomassa niitä kahta tuuraajaa, jotka ei ollu sit saanu yhtään kasvoo maalattua sinä aikana, kun oltiin syömässä.
Sitten siinä kahdenmaissa menin onginta pisteeseen jelppimään ja sen jälkeen myymään lippuja ja sen jälkeen takas kasvomaalaus pisteeseen. Sitten siellä juteltiin ja maalailtiin siihen puol neljään asti jollon se hyväntekeväisyys juttu loppu ja kaikki rupes lähtee. ennen kun lähin mä autoin pomppulinnan tyhjentämisessä (se oli siellä maalaus huoneen toisessa päässä) ja
siinä sitten lähdin melkein viimeisenä ja minulta kysäistiin, että olenko menossa 5 alkavaan muuramessuun, vastasin myöntyvästi ja lähdin kotiin.

Kotona söin join ja pelasin sen ajan kunnes lähdin muuramessuun.
Vaikka olin ollut päivän pirteä alkoi väsymys painaa päätä ja oli aika tylsää olla ja laulella siellä.
Noh, en kerro siitä enempää koska en muista mitään kertomisen arvoista.

Leiman saatuani ja kotiin päästyäni, olen viimeiset 45min koittanut saada pikkuveljeä koneelta pois.
Saatuani hänet pois, olen vain kirjoitellut tätä juttua eteenpäin Apulannan tahtiin.

*repii hiuksia päästä*
*rauhottuu*
*liimaa hiukset kömpelösti takasin*

Eikä... olin kirjoittanut tätä juttua varmaan sellaset 20 min, kun äiti tulee kotiin ja pakottaa koneelta pois. Päästin ja hän meni koneelle, luki sähköpostit ja sammutti koneen, siis sammutti koneen...
Sinne hävisi mun juttu.... paikkaan josta sitä ei voi enään hakea...

Onnea kai siinäkin oli, sillä silloinen juttuni oli aika tylsä ja siinä jauhettiin samaa asiaa kokoajan (kuten tässäkin meinaa käydä), no mutta eilinen pika keluulla...

*miettii*
kun olin kirjoittanut alhaalla näkyvän jutun, oli aikaa jäljellä se 13-12min.
poljin paikalle pyörällä ja porteilla näin muutamia kavereistani.
Menimme jonon perälle jossa kyselimme kuulumiset ja juteltiin kaikesta mitä mieleen sillon pulpahti. Sisällä oli mukavasti väkeä ja veimme takit naulakoihin ja jatkoimme puhumista.

Siitä sitten vähän aikaa, kun porukkaa ruvettiin päästämään sisälle saliin, menimme mukana ja menimme lavan lähistölle. Ekana esiintyi V.I.P sitten Home Junior , Shitsnackers, Sham Rain ja lopuksi Steen 1.

Kaikki Bändeistä oli hyviä "omalla" tavallaan ja fiilis oli hyvä loppuun asti.
Mukavaa oli ja kellon ollessa puol 12 tai jotain sinne päin Steen1 lopetettua, lähdin kotiin ja kävin pikaisesti koneella ja menin nukkumaan...




(siinä oli tarina Tosi lyhyenä pika-kelauksena, vaikka tajuan ettei tästä kukaan ota mitään selvää , niin jätän tämän kuitenkin tähän. )


Lupasin kai itselleni kirjoittaa "kadonneen" 39 päivän tarinan joten...


oikestaan kun sitä miettii , eipä sillon mitään erikoista tapahtunut.
pelasin, kävin pihalla, pelasin, laskettelin, pelasin, söin, pelasin, kävin serkuilla, pelasion,
kävin mökillä, pelasin, olin kavereiden kanssa, pelasin, laskettelin, pelasin ja pelasin ... ja ai niin joo, pelasin.

mutta menen taas kavereille, moikka... mutta tällä kertaa, en pelaamaan.....

TERVE,
On mennyt ylettömän pitkä aika siitä kun viimeksi olin täällä galleriassa.
39 päivää, siinä ajassa on tapahtunut paljon ja en aio kertoa niistä kun parhaat sitten huomenna, kuitenkin ihmetellessäni mitä kirjoittaisin poistaakseni "poissa" oloni ajan kärsimykset. (vaikka tuskin niitä nyt kenelläkään niitä ole, mutta on vain mukava kirjoittaa tollain, niille 1-2 satunneiselle lukijalle jotka tänne eksyvät)

Aikaa on mennyt paljon ja sitä ihmetellään mitä olen siinä ajassa tehnyt asiat pienen pienessä pähkinän kuoressa: olen ollut pelaamassa pelejä 24/7 , lautailemassa (sen viikon jolloin oli kunnolla lunta), lukenu kokeisiin, katsellut telkkaria. pelannut ja pelannut silti jotenkin käymättä galleriassa kertaakaan 29:päivän aikana.
Voinkohan sanoa olevani ylpeä tästä, en kai voi tällä mitenkään leijjua, mutta on se oudon mukavaa avautua täällä nyt niin pitkän tauon jälkeen.

Mutta itse asiohin.
On ensimmäinen joulukuuta, kalenteresta suklaat monilla pienillä lapsilla on jo loppu, eikä lunta ole missään muualla kun pakastimissa ja random kohdissa Riihivuorta. Tämä turruttaa talven ystävää, kuten minua ja muitakin jotka talvella jotain hauskaa harrastavat. Ihan ajatuskin lumettomasta joulusta karmii selkäpiitä.

Mutta ajoitus tänne kirjoittamiseen on huonosti minulta suuniteltu, sillä nyt kohta alkaa pilvetön taivas tapahtuma... aikaa noin 13 min


Näin ollen tässä enään mitään selittämään... huomenna kirjoitan sit tän loppuun mut tässä tää on nyt puolillaan.


ainiin ja kuvat lisäsin ja tuun lisäämään parempiakin ,..... noi mitkä siellä nyt on niin on vanhoja, pistän lisää huomen .. kunhan muistat... mää pidän lupaukset

vaikka muistelisin kirjoittaneeni etten kirjoittaisi tänne ennen ensi kesää, tajusin sen nyt olevan yhtä tyhmä lupaus kun pikkuveljelleni lupaama 10 euronen, SE ei vaan onnistu.
Joten tämän aion kirjoittaa tänne muitten silmien eteen:

Historiallinen päivä mulle

Päivä alkoi kuten muutkin viikonloppu päiväni, nukun kunnes minut herätetään.
Muistin silloin herätessäni, että olin vastannut Kyllä äitini eiliseen kysymykseen "haluasitko nähdä Dalai Laman?". Sillä äitini oli järjestänyt jonkun Mandalatalon kautta reissun helsinkiin katsomaan ja kuuntelemaan Dalai Lamaa (mun äiti on siellä madalatalossa ja sillä oli muutama "peruutus" lippu (3) ).
Noh aamiasena oli puoli 9 aikoihin pekonia ja kananmunia, söin lautasellisen ja puin kunnolla vaatteet päälle, sillä söin boxereissa ja kurttuisessa t-paidassa, säädin (eilen leikatut) hiukset geelillä ja mukaani otin takin, mp3, kännykän, lompakon ja tietysti avaimet.
kun saavuimme kohtaamis paikalle paikalla oli vähän vanhempia ihmisiä ja tietysti muutama opiskelia ikäinen.
Bussi saapui muutaman kiusallisen hetken päästä ja hyppäsimme/kömmimme kyytiin kaikki omaan tahtiinsa, matkaan päästiin ja matka sujuin mukavasti, pysähdyimme kerran noin 30 minuutiksi, jolloin ahmin pullan, leivän ja hörppäsin limsaa.
matkalla mandaltalon puheenjohtaja sanoi keskuskansakontaktikoneistoon joka sijaitsi bussin etu osassa kaikenlaista ja kyseli pysähtyisimmekö syömään helsingissä vai vasta tulomatkalla toisen kerran?, ja ketkä haluaisivat auttaa jotain helsinkiläsitä tutkijaa täyttämällä monisteen
(siinä oli kaikkia kysymyksiä kuten millaisia tunteita tilaisuus herätti ynnämuuta ynnämuuta).
Suostuin lappuun ja enemistö päätti että söisimme vasta tulomatkalla......( ei tästä tän enempää).

helsingissä satoi ja finlandia talolle menimme taka-kautta, bussi jätti meidät sinne ja ryhmä meni taloon. Erkaanuin tietysti ryhmästä heti ja kiertelin ihmisten täyttämää finlandia taloa yksikseni kunnes törmäsin äitiini joka soitti siskolleen(=pirkko). Meinasin pistää tavarani jo narikkaan, mutta äitini sanoi ettei viellä kanntaisi. soiton jälkeen menimme pihalle odottamaan kunnes pirkko tuli. Tervehdimme ja juttelimme siinä pylväitten luona hetken kunnes jotkut turvamiehet pyysivät ihmisiä menemään seuraavan pylvään luo.
tajusimme että Dalai Lama tulisi etuoven kautta sisälle (toimittajia pörräs siinä ympärillä kameroilla Pirkko sanoi, että siinä oli joku kuuluisa juoru-toimittaja Rita Vainola) hienosti kolme mustaa mersua pysäköi riviin ja ensimmäisestä astui esiin "herra isokiho" "suuri opettaja" Herra Dalai Lama. edessäni ei ollut paljoon ketään joten napsin kuvia kamera kännykälläni (tulokset näätte joskus kun julkasen ne kuvat).
Sillä muuten oli aika hauska nauru kun se kätteli siinä eturivissä olevia tyyppejä, ite keskityin ottamaan kuvia niin en pääsyt kättelemään. ( siinä syvällinen kysymys: otatko kuvia vai kokemuksen, ite otin kuvia).
kun hän meni sisälle mekin menimme mutta veimme tavarat narikkaan ( jos oisin aiemmin vienny en ois saannu kuvia Dalai Lamasta, onni matkassa...(ehkä)).
saliin ei saannut viedä tavaraa joten kaikki elektroniset laitteet piti pistää narikkan myös.

Saliin päästiin kuitenkin ja minulla oli hyvä paikka seittemännellä rivillä vasemmassa reunassa yleisöstä päin katottuna. kesti hetken ( puol tuntii) ja Dalai Lama saapui lavalle, tunnetta oli ilmassa ja kaikki nousivat seisomaan ja taputtamaan.
itse juttuun hän pääsi kun kääntäjät olivat säätäneen penkkien kanssa hetken. (se puhui enlanniks ja se käännettiin suomeksi).
hän kertoi kaikenlaista elämästä itsestään, mailman nykytilanteesta, ihmisistä ja luottamuksesta ja kaikesta muustakin, mutta en muista mitä.

siteeraan niin hyvin kun osaan yhtä osaa puheista:

" luottamusta on kolmea lajia, ensimmäinen, toinen ja kolmas.
Ensimmäinen taso on luottamus läheisiin kuten kavereihin rakkautta ja myötätuntoa, mutta silti osoittaa liiallista kiintymystä.
toinen taso: tuntea "sääliä" hädän alaista.
nämä kaksi eivät kuitenkaan ole sitä puhtainta myötä tuntoa.
kolmas ja kaikken suurin taso: on tuntea myötätuntoa vihollisiin jokta vihaavat sinua, ja silti ymmärtää heitä ja tuntea myötätuntoa heitä kohtaan".

muutama teistä kuitenkaan ei ota selvää tosta tekstistä joten voin ottaa sen poiskin (tuskin).

kuitenkin siinä kesti jonkun verran ja sitten yleisö sai kysyä kysymyksiä.
avustajat kiikutti halukkaille mikin jotka sit kysy kysymyksiä.....
kysyttiin uudelleen syntymisestä, uskon vaihtamisesta ja kaiken kaiken laisista muistakin jutuista.

siinä se oli... taputuksien ja kiitosten saattelemana hän hähti ja niin mekin.

Bussiin menimme kun olimme hakeneet tavaramme ja lähdimme muita odotettuamme takaisin Jyväskylään...
matkalla pysähyttiin kerran ja Jyväskyässä sisko toi auton jolla me lähdimme kohti muurametta.

ratkaise.... :P


Atte et saa saavia kaivaa saasteetta


jos ratkaiset tuon olen sinulle juoman(limun) riihivuoressa velkaa, olit kuka olit.

vihje 1.
tämä juttu oli viime sunnuntaina Alivaltio sihteeri Radio-ohjelmassa.

vihje 2.
se on aika yksinkertainen kun sitä oikein miettii

Voittajat: Laura, Sanna ja Roope

sain muuten laulukokeesta täyden kympin :P

Tämä tulee olemaan minun viimeinen merkintä tänne päiväkirjaan. veikkaan etten aijjo kirjoittaa ennen ensi kesään. joten viimeisen jutun kirjoittamiseen käytin paljon aikaa ja mietin mitä kirjoittasin...

silti että kirjoittaisin pelkästään koulusta tai matkoista tuntuu tylsältä ajatukselta

(mutta aloitetaan kliseistä)
Kesä loma on loppumaisillaan ja taas on pian palattava kouluun.
minusta kesä-loma ei ole kestänyt yhtään pitkään, mutta kun mietin mitä pikku asioita olen tehnyt niin huomaan, ettei kesä ollut vain koti peitteeen alla löhöilemistä.
Silti minua kaarmii ajatus: nousta aikaisin, käydä pesulla, pestä hampaat ja pakata kirjtat joka (koulu)aamu seuraavan lukukauden ajan. suorastaan karmii ajatus, että olen valinnut Ranskan ja Saksan ( Englannnin, Ruotsin ja äidinkielen lisäksi). eikä asiaa helpota 6 tunnin päivät, uni velkani (tai ruokalan ruuat :p ).
Silti on "velvollisuutemme" selvitä ja oppia (mitä lie opetetaankaan).

ei kannata silti ajatella tätä niin pahasti... sillä se vain olisi turhan stessaavaa ja päätä rassaavaa.

(ja sit itse asiaan)
mietin tässä jättäisinkö kaikki juttuni tänne vai poistaisinko juttuni.
sinäänsä tästä ei ole mitään hyötyä, mutta tarkemmin ajatellen ei mitään haittaakaan

uudet kuvat minä ajattelin pistää vasta huomenna ja syy tähän on yksinkertainen:
haluan käydä täällä ennen koulun alkua, joten kuvat näette huomenna.

ja viellä....
syy miksi minua ei ole saatu kiinni puhelimesta on se että unohdin kännykkäni kotiin lapin reissuun lähtiessäni, joten olen saannut vain kaksi (toissa)torstain viestiä perille (kännykän muisti täyttyin enkä saannut enempää)
"kännykkäs piippaili koko viimeviikon." matti ja äiti sanoivat tultuani kotiin.
puheluihinkaan en pystynyt vastaamaan, joten älä edes ajattele etten haluaisi puhua/tekstailla kanssanne.

*miettii mitä kirjoittaisi nyt*
*ajattelee*
*ajattelee*
*keksii jutun*
*pyyhkii mitä kirjoitti*
*ajattelee*
*ajattelee*
*päätyy tylsään loppu löperrykseen*

lopuksi haluaisin kiittää (kumpaakin) lukijaani siitä että luitte tämän jutuni.


Antti kiittää, kuittaa ja moikkaa.

tänään on lähtö lappiin päin kamat on pakattu ja varusteet chekattu. takaisin tulen vasta 11.päivä (pe) joten mitäs tässä sen enempää sanoa(/kirjoittaa) no kirjoitan viellä ens kerran kun tulen takaisin lapista, enkä varmaan aijo sen jälkeen enään kirjoittaa tänne.
kuvat lisään lapista, isosta-britanniasta ja muutenkin muualta otetut kuva tänne samalla kun kirjoitan viimeisen kerran.

no englanti reissu juttu alkoi vähän paisua (tuli 4 sivullista), joten tuskin viittin sitä täällä julkaista,
mut kuitenkin nyky-aikaan eli joka vuotinen viikon pituinen (käynny kahesti) lapin vaellus on taas edessä (ens viikon keskiviikko, ei tää vaan seuraava).
Kuntoilua en ole paljoa tänä kesänä harrastanut, siksi olen jussut nyt perjantaista lähtien lenkkejä ympäri verkkoniemen ja tänään juoksin harjulle ja sieltä 5,2 kilsan kiepin ( pisin ).
nooo... mitä vaatetukseen tulee olen shortseissa ja t-paidassa (mp3 mukana) hikipanta(vanha pipo jonka leikkasin) ja tietysti vesi-pullo.
rusketusta ei ole tänä kesänä tullut käsivarsiin enempää joten liikkeellä on "puoli urheillullinen kalkki-laivan hiilityön tekijä" :p

tänään matkalla pydsähdyin (alle 20sec) ainakin 4 kertaa vettä join 5 join (kerran juosten),
itseni nolasin varmaan jo kotona, mutta matkalla ainakin parikin kertaa,
yli 50 mertin spurtteja tuli juostua ainakin 16 kertaa
ja vettä meni 5dl.