IRC-Galleria

Oltiin la-su Vesiksellä. Lauantaina oli pohjoistuuli, eli päivä meni pienten terävien termiikkien parissa. Tuulen suunta vaihteli aika paljon, joten huonoja laskuja tuli roppakaupalla. Lensin neljä lentoa, kaksi ekaa päivällä ja kaksi vikaa illalla. Päivän jälkimmäinen lasku nousi tosi paljon hyllylle. Se oli aika yllättävää - ja erityisesti vituttavaa. Olosuhteista huolimatta sain sillä lennolla termosta kiinni heti hinauksesta ja ruuvasin reiluun 500 metriin. Illalla oli vaan totuttelua lentämiseen ja pientä akroilua. Irrotuskorkeus oli alle 300m, joten siinä ei ihmeitä viittinyt tehdä kun maa oli niin lähellä. Oli hauska tulla finaaliin aivan älyttömän kovaa ja vetäistä matalalta tuulipussin yli. Päivällä ei tulis mieleenkään, mutta nyt ilma oli ihan maitoa.

Sunnuntaina en lentänyt. Kim otti yhden startin ja se riitti mulle. Kova tuuli joka tuli puiden yli ja keittävä kenttä ei ollu hyvä yhdistelmä. Lisäksi ilmassa olevat purkkarit valitti kelin kiukkuisuutta ja sitä ettei ylös pääse. Oli myös hyvä huomata että siiven kasaaminen kovalla tuulella vaatii tarkkaavaisuutta. Yhdeltä pilotilta vääntyi nokkalevy kun siipi oli laskettu "mahalleen" nokka myötätuuleen. Tuuli pääsi vasemman siiven alle ja nosti sen nätisti oikean päälle.

Kaikenkaikkiaan keli oli semmonen että ei yhtään harmittanut vaikka en lentänyt sunnuntaina, koska jos olisin lentänyt niin olis harmittanu vielä enemmän. Luvassa olis varmasti ollut vaan älytöntä myllytystä, ei tasaisia nostoja ja lopuksi henkeäsalpaava lasku. Tärkeintä lentämisessä on kuitenkin tietää koska ei pidä lentää. Ei ole mitään väliä kuinka hyvä on jos lentää taitojensa yli.