Viikko vierähti siivillä. Teki terää aloitella työnteko näin hissukseen. Monenlaista touhua mahtui lomaan ja tunteiten kirjo oli välillä huikea.
Viikonloppu on ollut ihana. Saaraa oli kiva nähdä vaikka kukkaro aina kevenee huisisti, kun neiti pöllähtää tänne (ja muutenkin). Ikeassa piti taas piipahtää, kun makkari kaipasi uutta väritystä. Viime yönä sitten ompelinkin uusiaa verhoja ja tyynyjä tyttöselle.
Tänään oli uskomatoman ihanat tunnit, kun sain viettää niitä Danielin kanssa. On se sitten niin syötävä. Ihanaa, kun hän sanoo jo selkeesti MUMMI