Inspiroiduin eräästä toisesta tekstistä niin, että pakko se on itsekin kirjoittaa tästä lähes mystisestä vuorokauden ajasta.
Minä olen tottunut aukaisemaan silmäni siinä kello 9-10 maissa. Tämän jälkeen siemaisen kaksi kuppia kahvia ja herään noin kello 11. Sitten tämän jälkeen nautiskelen aamupalani, joskus heti joskus parin tunnin perästä. Jep. Tämä on minulle normaali käytäntö, vapaapäivinä. Kun pitää töihin lähteä herätys tapahtuu noin 6-8, eli reippaasti liian aikaisin.
En tiedä mitään vittumaisempaa kuin koomata aamulla takaraivossa jyskyttäen tieto tulevasta työpäivästä. Eli mikäli on kello soimassa, enkä saa nukkua niin pitkään kuin mielin, olen auttamatta pahalla tuulella, ainakin aamupäivän. Ja se on jännää, että vaikka suoritan samat aamurutiinit kuin vapaapäivinä, silti herään yhdentoista jälkeen. Voitte siis kuvitella millainen ilmestys olen kaupan kassalla aamutuimaan!
Herätysaamuina ärsyttää kaikki. Yleensä varaan puoli tuntia itselleni käydä suihkussa ja juoda edellämainitut kahvikupposet. Tämän jälkeen talsin bussiin/junaan yhä vittuunnuksissani koomaten. Onneksi tätä suurta ärtymystä lievittää ystäväni iPod. Musiikki yleensä pelastaa aamuni, jo senkin takia, että se on hyvä tekosyy vetäytyä omiin oloihinsa ja "sulkeutua muulta maailmalta". Kuitenkin esimerkiksi junan myöhästyminen nostaa vitutustani kuten se siirtää myös aamupalan nauttimistani, mikä taas siirtää heräämistäni.
Aamulla en yritäkään näyttää pirteältä, vaan siltä karulta todellisuudelta, joka on kuin väkisin raahattu ylös sängystä. Sen vuoksi aamuvirkut ihmiset ärsyttävät suunnattomasti. Kaikkein ärsyttävintä on jos mainitsen heränneeni tänään tosi aikaisin, 6.45 ja sitten joku saatanan aamuvirkku lyö suoraan vastapalloon ja kertoo heränneensä jo viideltä! Voi vittu! Minulle 6.45 on tosi aikaisin piste. Ei siinä tartte alkaa pistää paremmaksi jos on itse aikainen lintu eikä viideltä herääminen tunnu missään.
Jättäkää siis hyvät madonnappaajat meidät väsyneenoloiset, pilkkivät unisielut rauhaan. Palatkaa asiaan siinä puolenpäivän aikoihin, jolloin olette itse saaneet jo päivän työt tehdyksi. Kiitos.