Yksi virstanpylväs saavutettu, kuukausi ilman syöpäkääryleitä.
Voih, on jo melkein ikävä krapula-aamujen kröhimistä ja limaisien tervaklimppien lillumista pesualtaassa.
Ei.
Vaikka suussa maistuu edelleenkin krapula-aamuisin paska, loistaa tuo tuhkakupin täyteläinen aromi ja vettyneen tumpin sivumaku poissaolollaan.
Tosin kuukausi ilman ei ole vielä mitään.
Katsotaan tilannetta uudestaan puolenvuoden päästä.
Mutta jo tässä vaiheessa: Kiitos tupakka, siitä että lähdit.
Voin taas hengittää.
Pysy poissa.
Mutta alkoholista en kyllä luovu...