IRC-Galleria

Jos luet tätä, jos silmäsi liikkuvat juuri tällä hetkellä näiden sanojen yli, älä nyt ainakaan kommentoi. Kommentti luultavimmin syntyy ajatuksesta "mitä hemmettiä tuo sepustaa tänne tälläista?"... tämähän on blogi eli päiväkirja tai pikemminkin blogipäiväkirja... ja selitystä hommalle voi katsoa tuolta TJ-31 -avauksesta ... numerointi juoksee kohti elämän välitilinpäätöskäännekohtaa, ja kenties koukutan itseni tähän hommaan tänä aikana viel pahemmin...

Kyrsii tää yhteisön paine yhdessä asiassa... onko sitä tässä iässä jo pakko olla TYÖTÄ, tuo kesäloman suunnittelu ainakin aiheuttaa päänsärkyä... se kun on joku kansalaisvelvollisuus yrittää sitoa itsensä suurimmaks osaa lomaa johonkin hanttihommaan, josta tienaa vähän tai kohtalaisesti... saishan sillä lisää rahaa törsättäväks ja jonkun päivärytmin ja näin, mutta 'kele... Ehkä oon taas vaan rehellisesti pummi ja luen kirjotuksiin sata lasissa. Ja kesän jälkeen sitten onkin varat vähissä. Tuskimpa sitä hakemalla mitään saiskaan, ja niitä suhteitahan ei vaan ole... ellei sitten taas Nokia arvo kahen viikon harjottelupaikkoja 350 euron palkalla ja ilmasella lounaalla... sekinkun edellyttäis faijan nurkissa asumista (& Helsingin kiertelyä, joka nyt yksin ei välttämättä nappaa)

jatkoa viime numeroon: Herään aamulla 7:20, koulutyöt taas vaihteeks tekemättä... edellisetkin venaa ja tänään äikän esitys. Hakkaan päätä keittiön pöytään... ranne ollu aamusta asti kipee, oisinko kolauttanu siihen vaiko nukkunu käden pääl...
Hissan tunnit saatiin sopivasti ATK-luokkaan, ja sain räävittyä oman osuuteni äikän esityksestä kasaan. Powerpointti saatiin hyvälle mallille ja niin päin pois... Lindroos ei sitten ruotsintunnilla aukonutkaan päätään, luulee että oisin ollu viime viikolla kipeenä... mitenhän sitä asian todellisen laidan ilmaisisi, kun pitää ne jossain vaiheessa selvittää... Äikän tunnilla sitten hetki armonaikaa ja sitten esitys... ja 20.00 su-iltana aloitetusta työstä tulikin lopulta aikas monipuolinen paketti... tiedä sitten sisällön laadusta, mutta ikinä ei ole näin hyvää jälkeä saatu näin lyhyessä ajassa...

Liikkatunnilla keilausta... mikä ois voinu olla melkonen katastrofi: minä kun joskus muinoin seiskaluokalla kävin tuolla useamminkin, osasin omalla tyylilläni... sitten tulivat ja opettivat "oikean" tekniikan, mutta sitä kierrettä en koskaan oppinut... siitä asti kaikki käynnit koulun kanssa on menny enempi vähempi sopivan tekniikan hakemiseks, eikä siit oo sit tullu mitään... tänään sitten JMY sai selville, että käden asento oli mulla väärä... ja siithän se sit parani, eihän sitä kun neljä vuotta ollakaan kirottu... pitäiskö sitä tuokin harrastus ottaa taas ohjelmistoon. Aikaa ja rahaa kun menee jo nyt ties mihin...

Nyt soi SOAD:in Toxicity cd-soittimessa, kun tänään tuon sain postissa POTF:in Signs of Lifen kans... huutonetistä on kätevä hankkia levyjä: tie kyl miten jotkut pistää sinne bout levyliikkeen pystyyn muutaman euron lähtöhinnoilla, mut ainakin sielt tulee uutta ja aidolta vaikuttavaa tavaraa hyvin pakattuna... Onnistuu toi POTF:in levy cd:n kautta kuulostaan vielkin paremmalta... varmaan parhaimman kuulonen levy, mitä tiedän. Tosta SOAD:ista en kyl käsitä, miten se voi olla tääl noin tolkun suosittu http://irc-galleria.net/100.php?type=communities ,melki tuplasti porukkaa verrattuna seuraaviin bändiyhteisöihin. En uusimpia levyjä oo kuullu, mut tää on sen sortin mekastusta, et Slipknotit ja COF:fit on bout yhtä monipuolisia ja helposti sulavia... voi sitä parempaakin fanittaa, vaik kyl tääkin menettelee...

...voisi tulla nimittäin, kun alkaa tuo mielipiteiden mouhoaminen saada kohtuuttomat mittasuhteet... nyt ollaan sunnuntaissa, päivitys tänne on bout vuorokauden myöhässä...

Sunnuntai menikin sitten enempi vähempi hiihtolomariparin konfikseen, jonka jälkeen sai kierrellä juhlia ja siellä mokailla ihmisten nähden... sen verran rasittavaa hommaa kyllä, että onneksi näitä ei ole liian usein. Olihan se leirikin kyllä seikkailu... vanhojen jatkojen muistoa pääsi heti la-aamuna karkuun 800 km päähän Rukalle, 11 tunnin bussimatkat edes ja takas, 5 päivää laskettelua _lähes_ ensikertalaisena... ja omalla tavallaan tolkun hauskaa... itse leiritouhu oli sitten vähän suppeampaa kuin normaaleilla ripareilla... Välillä sitä ahdistaa, kun tuntee olevansa siel pelkkä pummi tahi sivustakatsoja, tahi jos koko homma tuntuu olevan pois kontrollista... mut kyllä se onnistuminenkin sitten palkitsee... oli minulla kai oma tehtäväni tuolla, ei ainakaan kukaan oo suoranaisesti valittanu mistään... mutta toiset ne vaan jaksaa vetää aktiivisemmin, luonnekysymys...

Kesällä pitää sitten kyllä vielä ainakin mennä, ihanne ois päästä vetään jotenkin oman riparin kaltaista leiriä... vaikka vaan sama paikka tai samat vetäjät, niin johan tulis nostalgiabonusta... ja se leiri tuntu kyl kestävän ikuisuuden, ja kaikkia ohjelmanumeroita ja ylläreitä tuli loputtomasti. Omat isoset vaikutti kyl rasittuneilta, enkä yhtään ihmettele... Eipä ole nyt ihan vielä ajankohtasta, mutta olipa sitten illalla kotiin tullessa fiilis, että mitä seuraavaks... koulua koulun perään ja perjantaina eka ajotunti...

Intensiivisen koulunkäynnin sijaan ilta jatkui intensiivisellä mesekeskustelulla... vaik mesen ryhmäkeskustelu on näköjään tehokas keino ryhmätöiden kasaamisessa... saatiin äikän työn powerpoint-matsku aika pitkälle, mutta se oma osuus jäi sitten uupumaan, kun puol viiden aikaan yöllä simahdin... niitä koulutöitä kun pitää vältellä viimeseen asti...

Sunnuntain biisiks 2 vaihtoehtoo:
Machine Men - From Sunrise to Sunset ...Tuli tuo Elegies-levy bongattua kirjastosta perjantaina. Tää bändi ihan liian hyvä pieneen suosioonsa nähden... Tai no pieneen ja pieneen, 3 livekeikkaa nähny, eikä oo porukka niin lämmenny. Musahan näillä on kuitenkin hyvää ja hyvin tuotettua (eikä se enää ees kuulosta niin pal Maidenilta)
Hector - Kaikki tahtoo rakastaa ...mistä lie tuli tämä biisi mieleen. Piti eka hakea soinnut netistä ja sen jälkeen itse biisi. Hyvää kamaa tällä(kin) suomalaisella legendalla... tätähän vois näppäillä ja laulaa vaik päälle, sitten kun semmonen onnistuu yht aikaa...

Yks Ramonesin levykin tarttu sillon perjantaina mukaan... lyhkäsen kuuntelun perusteella ihan hyvää kamaa tavallaan... aika rento meininki... on niillä punkkareilla ehkä sittenkin jokunen järjen hiven tallella... musakorneri kiittää ja kuittaa

Melkein repesin, kun kuulin jonkun Lovexin uuden biisin tuolta Zoicesta... siis ei kai tämä porukka oo tosissaan: kaikki mahdolliset kliseet teinix-angstirokista HIM-Negative-Uniklubi-tms. -akselilta on matkittu laulutyyliä ja pöljää nimeä myöten tuommoseen rokkariporukkaan ja tarttuviin biisinrenkutuksiin. Koko bändin on pakko olla joku parodia tai sitten halpakopio isolla hoolla... sinänsä kyl pelottaa niiden puolesta, joka ottaa bändin vakavasti... nuo mainitut "esikuvat" kun on kuitenkin suht kuuntelukelpoista musiikkia (jos tuosta lajista tykkää), tukekaa ennemmin vaikka niitä.

Onhan se oma blogi lopun päin hieano asia... saa kirjottaa tasan mitä huvittaa, eikä vastaa mielipiteistään niin kellekään... jos kukaan niitä ikinä ees päätyy lukemaan

Ensinnä KIITOKSET YLLÄPIDOLLE... noin kolmisen tuntia sitten kirjoitin tätä merkintää ekan kerran... galleria oli huoltokatkon jälkeen just palannu käyttöön... eikös se pitkä sepustus sitten hävinny, kun gallerian palvelimeen ei saatukaan yhteyttä... Että saisko tän hökötyksen toimimaan luotettavasti, ennen kon avataan käyttäjille. Nyt ainakin toimii (18.12), kattoo miten kohta... Se tekee aina gutaa, kun teksti katoaa jonkun tommosen takia... yleensä siinä tilanteessa se on vielä varsin pitkä ja tarkkaan mietitty teksti...

Ulkona tulloo lunta, ei sitä kevättä sitten vielä saatukaan... saa pölyä köhiä ja pyörän kaivaa esiin sit vähän myöhemmin. Vaikka onhan nyt pikkuhiljaa jo häröt kevätfiilikset päällä, kun on jo valosaa... Pleijaritkin alkaa, ois Kerholla yllätyksen paikka viime aikojen esitysten jälkeen. Taino luulis jo sen vuosikymmenen täerkeimmän Ruotsi-pelin (=ties kuinka monennen täpärästi menetetyn kullan) jälkeen oppineen olemaan odottamatta... ne omat suosikit kun ei ikinä tykkää voittaa mitään suurta, vaikka pitkälle mennään.

Nyt soi tuommonen härö radioasema www.zoice.fi ...kauanko tuo on ollu olemassa? Aivan loistava idea: nettiradio (neljällä kanavalla), jossa biisit voi skipata (niin ettei se myöskään soita sitä toista kertaa päivän sisään). Biisejä voi merkata suosikkeihin tai niitä ei halutessaan tarvitse kuulla IKINÄ uudestaan... voi sitä täyttymyksen tunnetta, kun sain tuomita Lady Marmaladen ikuiseen kadotukseen... Tosin skippailin kai vähän liikaa kun yhdessä vaiheessa se jäi toistamaan pelkkiä mainoksia (joita muutenkin on pakko kuunnella kolmen biisin välein)... ja äänenlaatu - meinas korvat tippua, ei meinaan normaali radiolähetys pysty ikinä vastaavaan... oli kuinka kompressoitua tai siloteltua tahansa.

POTF:in uutuussinkkua olin tuolta hakemassa http://www.poetsofthefall.com/object.php?id=759 tossa pätkä, ei se koko biisinä (kun tuolta Zoicesta bongasin) nyt niiiin ihmeellinen ollu, mut kyllä tuo muuten on niin hyvää kamaa että uutta levyä ootellaan. Edellinenkin kyllä vasta kai postissa, kun huutonetistä juur ostin... Aika erikoinen bändi... mitä nyt biisejä markkinoitiin Max Payne 2:n ja 3Dmarkin mukana käytännössä ilmaseks ympäri maailmaa, ja se eka levy oli muka kotona tahi omilla vehkeillä äänitetty, ja tyyliin täydellisen kuuloista matskua... Harmi vaan kun on livenä jääny väliin, vaik täälläkin pari kertaa keikkaillu.

Näin... taas päivän lähempänä, mutta niin kaukana. Pitkä matka edessä ja hyvä niin. Tuli tossa äskön taas ajeltua ja juteltua Bemarista. Mutsikin tuntuisi hyväksyvän, rahottajalle paree vaan olla mieliks. Tiedä sitten miten hyvin 2,5-litranen 525i sopii ekaksi autoksi jo kulutuksenkaan puolesta, mutta voihan tuon nyt ainakin koejaksi ottaa. Hieno vehje...

Tämän viikon mittapuulla jo poikkeuksellista aktiivisuutta olla jopa viisi tuntia koulussa. Vois kyl koulupäivien yli nukkumisen ja tuntien skippailun lopettaa heti alkuunsa: hengissä on selvitty jo pari jaksoa, vaikka läksynteko on niiin retuperällä ollu jo pitempään... Tai sitten koko paikka ei ajatuksena houkuttele: Noin puolet tunneista (ainakin) tappavan tylsää venailua, asiat ja opettajat (niin hyvät kuin huonotkin) on niin nähty ja porukka on se sama vanha juttuseura, ne toiset porukat joiden kanssa välillä voi vaihtaa sanan tai pari, erinäiset sisäänpäin lämpiävät joukkiot vastakkaista sukupuolta + pariutuneet, joiden tehtävänä tuntuu olla muistuttaa muita siitä onnelliuudestaan... niin, enhän minä ihmisistä riippuvainen haluakaan olla, seura ahdistaa pidemmän päälle, ja se nyt olis vihonviimeistä, että pitäis tekemisiään säädellä jonkun sosiaalisen ryhmän normien tai yhteisen mielipiteen mukaan. Yksin vapaa tekemään mitä vaan... ja *tut.

Ei siinä mitään, että lukio tahtois sen 16 tuntia vuorokaudesta, ja periaatteessa koko homma on antoisaa ja niiin hienoa niin pitkään, kun haluaa ja jaksaa sitä työtä tehdä... kolmessa vuodessa koko lihamylly mennään kuitenkin läpi, 90 kurssia on minimi... täältä pitää repiä kaikki sivistys irti, kun se ei korkeammissa laitoksissa enää onnistu. Onpahan siinä taas yksi tekosyy sen Elämän puuttumiselle... voi viikonloput omistaa koulutöille, istua himassa ja alottaa sunnuntai-iltana, että näin...

np. Viikate - Autuaat ...hyvä biisi muuten, ja taitaa olla Viikatteen parhaalta levyltä... Taitaa tuo Kaarle olla meikäläisen joku muusikkopersoona ainakin osittain: samanlainen ääniala, hieanot kitarasoundit ja on tuo tyylikin heillä aika hieno teemojen ja tunnelman puolesta.

... ja sitten tosiaan löydän itseni kirjottamasta tänne. Kerrankin joku idea kirjottamisesta päätyy toteutukseen. Nyt "välitilinpäätökseen", tuohon kirotun odotettuun 18-vuotispäivään on kuukausi, ja ajattelin juhlan kunniaksi laittaa jotain itsetarkoituksellisen syvällistä ylös joka päivältä. Katsotaan nyt niiden avautumisten kanssa...

Näin ajankohtaan sopivasti on tulevaisuuden ja nykyisyyden ajattelu ollut poikkeuksellisen aktiivista viime päivänä. Tosin mistä se johtuu, on ollut aika ajankohtaan liittymätöntä. Keskiviikkona jäi TET-päivä väliin, kun piti muista lukioista tulleen porukan kanssa matkustaa bussilla Helsinkiin. Osa meni vaan tutustumaan oppilaitoksiin, mutta itsellä tuo velvollisuus liittyi CERN-projektiin, johon olen keskiarvon perusteella tullut armeliaasti valituksi. Homman tavoite on itseltä vielä hukassa, mutta ainakin syksyllä matkaamme Sveitsiin ja matkalla mahdollisesti otamme hiukkasen.

Ekojen etappien jälkeen ajettiin Otaniemeen TKK:lle. Siellä tuli tietoa ja propagandaa laitoksesta & pari tutustumista alojen hienouksiin, jotka kyllä siinä väsyneenä tuntuivat olevan niin hohhoijjaa että... Äsken katoin Tampereen TTY:n sivuja, ja aika hyvin samanlaista settiä olis siellä tarjolla. Tulevaisuus siis entistä todennäkösemmin teekkarina Tampereella. Vaihtarivuosi Eurooppaan jossain välissä ja kunnon teekkarimeininki, niin siinä on elämää kerrakseen. Tie sit miten sen alan työt maistuu (jos nyt jonkun alan edes kykenen valkkaamaan), onhan täs ainakin vuosi aikaa pähkäillä. Kaikki nykyset kuviot on vielä pahasti kesken, tekemistä tässä ajassa ja paikassa on vielä paljon. Ei täältä Hämptonista lähdetä ennenkuin intti on käyty, ja sinnekin näillä näkymin mennään vasta tammikuussa 08. Pitäis vaan oppia elämään täysillä hetkessä, "sitten kun..." tai "Another day"-ajattelulla ei kyllä saavuta mitään. Tähän odotteluun ja ihmettelyyn on kohta ekat 18 vuotta tuhlattu.


Niin ja mitä siihen CERN-hommaan tulee, niin hiukkasfysiikka aiheena nyt vielä pitäisi saada avautumaan, onhan tässä vielä fyssan kurssit ja joitakin käyntejä Suomen päässä. Mitä ekana katsastettuun laitokseen tuli, ainakin vakuutuin entisestään että tuommoinen tutkijan homma ei ole se oma juttu. Kauuuuhian kokonen laitos ja miljuunan härpätintä, joista vaan pienellä osalla tutkitaan jotain olemattoman pientä... ja ihmisiä, jotka työkseen simuloi ja toteuttaa hiukkasten keskinäistä vuorovaikutusta tahi tekee monikymmensivusia lopputöitä niistä härpättimistä. Jonkunhan se pitää tehdä että ihmiskunta oppii ja kehitys kehittyy, mutta hiukkasen marginaalista sanon minä.

np. Dream Theater - Panic Attack ... miksköhän... tossa Winampin listalla vaan parikyt biisiä enkä oo hetkeen kiinnittäny huomioo, oisinko laittanu Octavariumin soimaan muuten vaan...