IRC-Galleria

Valot sokaisevat silmiäni,
enkä aina löydä sitä vastausta
miksi täällä jatketaan
ja mihin suuntaan

monesti luvannut yrittää
heikkouteni peittää
saaden oloni tyhjemäksi
mieleni raskaammaksi

kuka sitten kertoo
miten päättää
kuinka alkaa...

En taida enää jaksaa,
anna yksi syy
saatan poistua.

Syy lopun lukemiseen,
viimeiseen tarinaan,
lyhyesti kerrottuna,
kauneus lepää...

Välittäjäaineita,
niitä kerrotaan minun turruttaneen,
plus miinus nolla,
ei vapaudu,
takaisinesto päälle.
Aivojen kuormitus komioon
Olenhan aivan ihanaa....

Miten voisin edes ajatella sinua?
Kun en kestä täällä edes itseäni?

En aio luovuttaa,
en sinun vuoksesi,
maailmaa pyörii,
se pyörii niin pelokkaasti minun ympärillä.

En voi uskaltaa,
Et voi vaatia,
et ole mitään
vaikka olet minussa.

Kuinka ne voivat satuttaa minua näin?
Haukon jo henkeäni, ja sitten ne painavat pääni pinnan alle.
Pelkään, nyt jo enemmän...
tiedän toki,
ne ovat vain kemikaaleja aivoissa, eivät tasapainossa,
horjuvat,
horjun.....ja silmistäni näkee etten jaksa.

elämäni hetkissä,
kauniissa lauseissa.
valhetta,
en ehkä tiedäkään.

Ihannoivat silmät,
eivät osuneet,
ei minuun
ei tietenkään...
Kuinka katkeraa
kuinka turhaa...

katoavat nämäkin aikanaan...

Olet se rakkain jota en omista,
huomiseni,et vain tule
en unohda miten sen teit
miksi tänne kaipuun toit

pelkään olet se ainoa
et takaisin voi tulla
olen aivan hiljaa
sinä huudat, en saa sinua

Yksinäisiä teitä,
yksinäisen kulkua
ihmiset tuijottavat,
ei niin yksinäinen voi olla

Pelkää,
mitä ne ajattelevat,
ja tuskin kuitenkaan edes vaivautuvat,
en tiedä mutta luulen hetkeni olevan jonkun ikuisuus.

Matka jota taivallan,
täynnä murheita,
ja ruumiini ei kestä,
kiloakaan enää

Mutta turha kertoa,
onhan tämä sitä
"jotain paskaa"

Mielisairas minun mieleeni

Pelkään pelkääväni
Tässä suuressa tyhjyydessä
Olenhan vain yksin, liikaa
Ette tiedä miten kidutan itseäni
Ihailen kiiltäviä teriä
Pieniä jyviä
Ne on helppo ottaa
Imeytyy
Aine avartaa
Maailmankatsomusta
Se on kirkkaampi
Ja äänet häviää
Ja lopulta tunnen
Kuinka se häviää
Kehosta
Ja alan liikaa tietämään
Totuutta
Kurjuutta
Totuus on niin helvetin synkkää
Aineilla saa hetkiä poistettua
Enkä tahdo
Mitään sanaa
Jota todistetaan
On liian halpaa
Nyt myönnän
En tähän maailmaan kelpaa.