IRC-Galleria

Tervetuloa katsomaan,
ensi-illassa tänään ja vain tänään.
Jos haluat nähdä komiikkaa, draamaa ja kauhua,
tämä on sinulle oikea paikka.

Vain tänään,
maailman ensi-ilta.
Naurua, pelkoa, itkua.

Lavalla minä.

Haluan nähdä tulevaisuuden,
katsoa menneisyyteen.
Ikkunan takana minun elämäni.
Verhot sumentavat näkymää.

Millaisena näet minun elämäni?
Onko se onnellinen?

Ikkunalla kukkia,
kuihtumassa, puhkeamassa täyteen kukoistukseen.
Kertomassa elämäni vaiheista.

Avaan ikkunan,
ojennan käteni,
tarraan kiinni tuulesta.
Se saa viedä minut seikkailuun.
Kiidättää läpi savun ja sateen,
opettaa minulle kaiken minkä tietää.

Ikkuna elämään.

Katsot minua ja kysyt kuinka sujuu,
mitä tapahtuu elämässäni.
Kuinka olen jaksanut eromme jälkeen.

Mitä pitäisi vastata?
Että itken yhä itselleni iltaisin
ja aamuisin, jotten ajattelisi sinua?
Että kaipaan yhä lämpöäsi,
kun makaan vuoteessani?

Kuinka voin sanoa mitään,
kun kiedot kätesi toisen hartioille?
Hymyilet katsoen toista,
unohtaneena minut ja menneet vuodet.

Sormissani karhea nippu hiuksia,
tekee mieli tukistaa.
Kietoa rastat sormien ympärille ja vetää.

Punaista väriainetta,
kaunista ja takkuista.

Löysin kuvan sinusta ja minusta.
Hymyilen kameralle,
säteilen.

Katseestasi en löydä onnea,
kivikasvoisena seisot vieressäni.
Tuijotat kovilla silmillä.

En tiedä mitä ajatella.
Luulin kaiken olevan hyvin.
Näen ensi kerran totuuden sinusta.

Yksi kuva kertoo sinusta enemmän kuin vuodet yhdessä.

Kaadan vesilasin,
märkä kangas tarttuu ihooni.
Haaleaa vettä valuu jalkaani pitkin,
kastelee vaatteeni.

Haaleaa vettä sataa,
kuihtuneet kukat nostavat lehtiään.
Nostan katseenii ylös,
annan sateen piiskata kasvojani.
Meikkini valuu,
tummat värit juoksevat poskiani pitkin.

Haalealla vedellä huuhtelen kasvoni,
peitän kyyneleiden jäljet.
Yritän unohtaa sinut.
Jättää sinut taakse,
päästä eteenpäin.

Kielen päällä sanoia,
sivallan niillä sinua.
Kirpeitä sanoja,
joilla haluan satuttaa sinua.

Suollan suustani sanoja,
syöksen niitä päällesi.
Haluan upottaa sinut mereen,
jättää syvyyksiin.

Kirpeitä sanoja sinulle,
sanoja, joiden tarkoitus on satuttaa.
Estää sinua satuttamasta minua.

Kirjoitan sanoja,
sanoja minusta.
Kaikesta siitä, mitä koen.
Päivistä kuluneista,
tulevista.

Kirjoitan sanoja sinusta,
toiveista.
Kuinka kauan minun pitää odottaa sinua,
vain kirjoittaa nimeäsi kuluneille sivuille?

Kirjoitan sanoja,
haaveita, jotka haluan toteen.

En tunnista itseäni enään.
Kasvoillani on liikaa ilmeitä,
vaihdan naamaria joka hetki.

Kiviset kasvot peilissä,
tuskaiset silmät tuijottavat takaisin.

Haluan heittää pois turhat ja kireät hymyt.
Haluan paljastaa itseni,
näyttää tunteeni,
olla oma itseni.

Hymyilen.
Kasvoillani ei ole enään jähmeää,
elotonta muovia.
Olen onnellinen.

Iloinen nauru aamuvarhain,
huolehtiva katse illalla.
Meidän kämpän lempeä muumimamma.
Sitä sinä olet,
ja paljon muuta.

Olet ystävä, huumorintajuinen naapuri.
Puhelimesta riippuvainen, taiteellinen sielu.
Ja pitkä, liian pitkä.