Mentiin herra B:n kanssa metsässä himpan yli tunnin. Lähti kanasen jumilihaksetkin liikenteeseen :).
Metsä on maailman ihanin paikka, aika ajoin!!
Ai niin, Löde (tai siis oikeasti täti) oli ihan hassu metsässä; Kas vastaan tuli mies dobberin kanssa, joka näkyi siis pitkän suoran päässä, joka saa aina kanasen hieman varuilleen. Noooh, täti karjui kyytistä ensin miehelle TERVE!! ja sen jälkeen kananen sai tuta tädin kovasta äänestä; ETEEN ETEEN ETEEN (kun yritti jysähtää paikalleen patsastelemaan ja tuijottamaan...) Miehen hymy oli hyper-leveä kun tultiin kohdalle. Täti pyysi vielä anteeksi kovaa äänen käyttöään ja selitteli tilannetta "kun kananen tuppaa hyömyilemään asioita". Ko. kommentti syvensi miehen hymyä korviin asti.
Hih, kyllähullu kanan selässä metsässä. :)