Tänään loikittiin kentällä, sillä kana oli saada halvauksen kun naapuri kaatoi puun ja siitä alkoi yleinen "kyttään tätä muuria nyt"-ratsastushetki. Tosin kanasen eduksi täytyy sanoa, että kun alkoi toimia, olikin ihan superhyvä. alku aina hankalaa jne.
Kaikenkaikkiaan siis ihan ok.
L poikkesi moikkaamassa, tietysti saapui juuri, kun täti oli satuloinut uljaan sotaratsunsa. Höh.
Huomenna sitten esteitä kera P:n, M:n ja piirakan :). Nam.