IRC-Galleria

Tädillä äärirankka päivä. Siirrettiin ex-työkaverien kanssa ystävä saattohoitoon. Täti itki.

Kanasen kanssa maastossa käynnistymis-ongelmia; Liekö vatsakivun muistioire tai sitten ihan oikeasti kipeä. Tosin lähti liikkumaan super reippaasti sitten joten toivotaan että on vaan ikäviä muistoja liikkumisesta ja ne on nyt unohdettu.

Välillä tädistä tuntuu, ettei vaan jaksa tätä touhua, tai siis elämää. Kaikki epävarma rassaa ihan kamalasti ja sitä vaan toivoo nopeita ja varmoja ratkaisuja...

Huooh, ikenet verillä vedetään eteenpäin kunnes tulee se viimeinen stoppi. :/

Kentällä illalla pimeässä... Ihmeen rento kananen oli, muistutuksia vatsan kiputilasta tuli vielä laukassa, ravisti päätä eteen alas pariin otteeseen.

Laukkojen jälkeen askel venyi kiitettävästi eteen ja täti voisi jopa antaa kanalle maininnan "ei ainakaan sipsuta" :).

Kertakaikkisen hieno eläin tädillä.

Liikuttamisen jälkeen söi uutta heinää innolla ja ryysti ämpärin lämmintä vettä mielellään. Täti latasi kanaselle ranitidiinipastan suoraan huuleen, hieman lenteli tädillekin joten otettiin vielä kerta kiellon päälle tahnaa tippa lisää. Urhoollinen musta hieno kaunis rouva!

Huomenna sitten maastoon katsomaan pukittaako se vauhdissa...

Maastossa, kana oli oma itsensä, ei noussut ylähuuli ja virkeänä töpsötti menemään. Käytiin sen verran montuilla että hoidettiin ravi ja laukka pohjalla. kiipeilty ei enempää kuin laskeutuminen pohjalle ja kipuaminen ylös.

Kanan uusi lääke on saapunut, saapi kananen makuelämyksiä taas, toivottavasti imuroi eväät onnellisena siitä huolimatta.

Huomenna varmaan sitten kotiläksy-kaulan vanutusta.

Sanoi uusi valmentaja ja kehui sen _jokaisen_ askellajin hyviksi. Täti ei edes maksanut ko. kommentista... :) Saatiin superupeita ohjeita ratsastukseen, kaulaa aletaan kenottaa nyt täysillä ja muutenkin oli super juttuja ko. hlöllä!!

Ja sitten viikon teemaan: Kanapa se nosteli ylähuulta ja potki mahaa illasta. On ollut ilman lääkkeitä eilisestä. Soitto klinikalle ja antepsinin hakureissu isän kanssa jumbosta. Rauhoittui tuo sitten siitä. Ei kestä ilman lääkettä siis ilman päivääkään.

Kait se tästä taas.

Täti JAKSOI SITTENKIN rakentaa kolme estettä kentälle (n.80 cm) ja sitten hypättiin kanasen kanssa ja kananen oli super hieno, täti mokaili ja kana paikkaili :)

Eräs tauolla ollut ystävyyssuhde paikkaantui tänään, asiasta tädillä hyvä mieli!

Tätä ei usko kukaan tästä tädistä joka pelkäsi oksennus suussa 30 cm ristikoita... Siis; Tädillä on ihan tautinen himo päästä hyppäämään kanasella. Täti suunnittelee jo ensi kesän estekilpailuihin osallistumisia ja miettii millaista rataa sitä kanaselle huomenna tai ylihuomenna rakentaa ja kuinka sitä pitää ratsastaa kun se on ihan tulikuuma.

oih voih, hullu täti ja hullut aatteet.

Lisäksi tätiä himoittaa ihan hulluna koulukilpailut, ne helppo a luokat jotta kananen pysyy räpylässä. Sunnuntaina on valmentaja-kokeilu ja täti toivoo että valmennus on sitä mitätäti etsii; Siis eteen-eteen-eteen, jalkaa-jalkaa-jalkaa mutta kevyesti ja niin ettei hevosta sidota edestä vaan lähinnä ratsastetaan niin että käytetään hevosen luontaista eteenpyrkimystä takaosan moottorina ja kootaan vain hetkittäin. (no eihän kanan kunto edes riitä 20 minuutin koottuna työskentelyyn... :))

Ja sitten kun himottaisi ne maastotkin, kiipeilyä ja sutimis-laukkaa ihan täysillä ja löllö-ravia eteen alas venyneenä jajajajaja.

Täti taitaa olla hullu ja tarvita aika vahvaa lääkitystä...?!???

menkö hieman pompporavisen otuksen selkään ilman satulaa, villaviltti hevosen selässä ja itsellä tuulihousut jalassa... xD Saattoi tämän päiväinen rytkytystuokio vetää naamoja hymyyn jos silmät osuivat meihin... ;o)

Kana oli varsin miellyttävä ratsastaa, selkeästi ihmetteli ajoittain tädin touhuja selässä kun mm. laukkaympyrällä täti lähes roikkui sen sisäkyljellä kun housut luistivat toiseen suuntaan... ;)

Jeejee, nastaa touhua.